Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Gustav Hildénin kotitila on 50 hehtaarin kasvinviljelytila, jota hän viljeli isänsä kanssa rakennustöiden ohessa. Hän haaveili olevansa joskus kokopäiväinen viljelijä. Jotta haave voisi toteutua, hän tiesi, että tilan pitäisi olla monipuolinen ja erikoistunut muuhun kuin viljanviljelyyn. Gustav oli aloittanut varhaisperunan viljelyn noin viisi vuotta aiemmin ja toimitti perunaa muun muassa Lill-Bredsin tilan myymälään.
Vuonna 2016 omistajanvaihdos oli ajankohtainen Lill-Bredsin tilalla Inkoossa, mutta perheestä ei löytynyt jatkajia marjanviljelylle ja tilamyymälälle. Tarkan laskennan ja harkinnan sekä rahoituksen järjestymisen jälkeen Gustav ja Jenny Hildén ostivat Lill-Bredsin marjatilan. Tila sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Gustavin kotitilalta.
Hildénien varasuunnitelmana oli vuokrata tila, mikäli kaupanteko ei onnistuisi.
Heille oli alusta asti selvää, että jos homma ei toimi, suoramyynnistä voidaan luopua. Gustav näkee Lill-Bredsin tilan yritystoimintana, jonka täytyy kannattaa.
– Suhtautuisin asiaan ehkä toisin, jos tämä tila olisi ollut sukumme hallussa jo vuosisatoja, mutta nyt voin ajatella tätä enemmän yrityksenä, Gustav pohdiskelee.
Gustav kiittelee edelleen paikallisen pankin asiantuntevaa otetta kauppa- ja rahoitusjärjestelyissä erityisesti aluksi, kun toiminta käynnistettiin omistajanvaihdoksen jälkeen. Maatalouteen perehtynyt asiantuntija sekä pankinjohtaja mahdollistivat vakaan alun uusille yrittäjille.
– Rahoituksen järjestyminen oli ehdottoman tärkeää. Arvostan pankin asiantuntijoiden osaamista, sillä he olivat avainhenkilöitä, joiden avulla omistajanvaihdos onnistui, Gustav toteaa 9 vuotta kaupanteon jälkeen.
Lill-Bredsin tilalla oli ollut suoramyyntiä jo edellisten omistajien aikana muutaman viikon ajan kesäisin, mutta Gustav ja Jenny päättivät laajentaa toimintaa. Idean kahvilasta lohkaisi heidän silloinen kirjanpitäjänsä. Jennyllä oli ollut kahvila Karjaan keskustassa, noin 15 kilometrin päässä tilalta. Kahvilan toiminta siirrettiin tilalle ja avattiin leipomo.
Tilalla oli romuvarastona toiminut hirsiaitta, josta tyhjennyksen ja pintaremontin jälkeen syntyi pieni ja viihtyisä kahvila. Se avattiin vuonna 2018. Samana vuonna palkattiin myös ensimmäinen leipuri.
Tilalla on työntekijöitä ympärivuotisesti. Heidät on otettu mukaan toiminnan kehittämiseen, ja heiltä tuli esimerkiksi idea panostaa syys- ja joulumyyntiin. Ruusukaalia korjataan lähes jouluun saakka ja myös muita vihanneksia on myynnissä. Tilalla on syksyisin sadonkorjuumarkkinat ja kahvilassa on erilaisia teematapahtumia, jotka houkuttelevat kävijöitä kauempaakin. Kahvila tukee tilamyymälää – ja tilamyymälä kahvilaa.
Lill-Bredsin loistava sijainti kantatie 51 varrella saa myymälän ja kahvilan ovet käymään tiheästi erityisesti loma-aikoina ja viikonloppuisin.
– Perinteiseen kasvinviljelyyn verrattuna pääsen tapaamaan tuottamani tuotteen loppukäyttäjän, tyytyväinen Gustav Hildén kertoo.
– Saan hyvää palautetta tuotteistamme, mikä auttaa jaksamaan ja parantaa motivaatiota.
Aikaiseen sesonkiin valmistaudutaan jo helmikuun puolivälissä, jolloin mansikan viljely aloitetaan 360 neliön kasvihuoneessa. Sato pyritään ajoittamaan äitienpäivään, sillä aikainen avaus on hyvää mainosta, ja Lill-Bredsin tila palautuu taas talven jälkeen asiakkaiden mieliin.
– Asiakkaat ovat liikkeellä jo keväisin ja siksi on tärkeätä, että tuotteet valmistuvat niin aikaisin kuin mahdollista, Gustav huomauttaa.
Kasvihuonemansikat, jotka viljellään kouruissa ja amppeleissa, tuottavat yhden sadon, jonka jälkeen ne istutetaan avomaalle. Ne tuottavat uuden marjasadon seuraavana vuonna.
– Unelmani on ollut tuottaa ruokaa ja myydä sitä omasta tilakaupastani, ja sitä saan tehdä, Gustav hymyilee.
Gustavin arvion mukaan Lill-Bredsin tilalla on viljelyssä "ehkä 25" kasvilajia. Mansikat, herneet ja varhaisperunat ovat myydyimpiä tuotteita kesäisin, mutta kaikki muut tuotteet täydentävät valikoimaa.
– Pienten määrien tuottaminen on tietysti suhteessa kalliimpaa, mutta tuotteet myös tukevat toisiaan, Gustav toteaa.
Erikoiskasvien viljelyssä tehdään paljon kasvustojen hoitotöitä ja kasvinsuojelua, ja kausi alkaa aiemmin kuin viljakasveilla. Sato on korjattu ja kasvustot suojattu talveksi vasta puintien jälkeen. Työhuippuja ei aina voi ajoittaa optimaalisesti, vaan kiire ja paine on ajoittain kova ja yöunet jäävät lyhyiksi.
– Työ on hektistä, eikä saa stressaantua helposti. Toisaalta minulle on lomaa, kun saan istua puimurissa.
Tilan toimintaan kuuluu lisäksi koneurakointia, joka työllistää myös tilan ympärivuotisia työntekijöitä.
Lill-Bredsin palkkalistalla on kymmenittäin työntekijöitä. Tilamyymälä ja kahvila työllistävät noin 15 paikallista nuorta, joista monet ovat olleet töissä jo useana kesänä. Kesätyöntekijöitä haastatellaan vuosittain yli 50, sillä myyjiä tarvitaan myös ulkomyyntipisteille.
Gustavin äiti on palkattu lasten- ja kodinhoitajaksi, sillä Gustavin ja Jennyn lapsista vanhin aloittaa vasta koulun. Jenny huolehtii hallinnollisista tehtävistä, leipomon johtamisesta sekä perheestä.
– Ilman hyvin suunniteltua lastenhoitoa ja muita järjestelyjä tämä ei toimisi. Lasten täytyy myös saada olla mukana esimerkiksi viikonloppuisin, ja läheisille täytyy muulloinkin riittää aikaa, Gustav painottaa.
Kesäisin tilalla on noin 40 poimijaa. Työt rytmitetään sekä tarpeen että ilman mukaan, sillä sadonkorjuu kuumassa ei sovi marjoille eikä ihmisille. Työntekoa rajoittaa lainsäädäntö enemmän kuin poimijoiden motivaatio, sillä he ovat tulleet Suomeen ansaitakseen rahaa. Työnantajan tulee noudattaa huolellisesti työsuojelumääräyksiä. Työntekijät työskentelevät ajoittain myös naapuritiloilla.
– Yksi erityisen stressaava asia ovat erilaiset viranomaistarkastukset, Gustav kertoo.
– Ja sääntöviidakko, jonka jokaista ohjetta pitäisi tarkasti noudattaa.
Työntekijöiden välillä vallitsee hyvä yhteishenki, askel on ripeä, mutta hymy on silti herkässä kuumana kesäpäivänä. Työnantajalla on selvästi taito saada ihmiset tekemään parhaansa työssään. Heille jaetaan vastuuta, kun kokemusta kertyy, ja se kasvattaa motivaatiota.
Pääasiassa ukrainalaisista ja virolaisista koostuva poimijoiden joukko majoitetaan tilan eri rakennuksiin, joita on korjattu ja paranneltu viime vuosina. Hyvistä työntekijöistä on helpompi pitää kiinni, kun heidän olosuhteensa ovat kunnossa.
Työnjohtajana toimiva Sevastian Holmski on suorittanut rakennusalan koulutuksen Virossa. Hän on työskennellyt tilalla pian 10 vuotta ja on tärkeä apu työnjohtotehtävissä kielitaitonsa ansiosta.
– Lill-Bredsin tilalla on monenlaisia, myös vastuullisia töitä, Holmski kertoo.
– Työntekijöistä pidetään täällä hyvää huolta. En edes osaa kaivata koulutustani vastaaviin tehtäviin, sillä viihdyn täällä.
Viime talvena Gustav ja Jenny kypsyttelivät ajatusta katetusta kahvilan osasta, sillä asiakkaat olivat toivoneet säältä suojattua ulkotilaa. Rakennustyöt tehtiin perheen ja Sevastianin sekä ukrainalaisten kausityöntekijöiden kanssa.
Katetun terassin avauduttua keväällä, sille löytyi käyttöä myös yhdistysten kokoustilana, jonne on helppo järjestää kokoustarjoilut. Jälleen yksi nopeasti otettu askel, joka vie toimintaa eteenpäin.
– Pellon salaojitus ja kasvihuone ovat olleet ainoat Uudenmaan ely-keskuksen rahoittamat hankkeet. Ideat syntyvät nopeasti ja minun pitää toteuttaa ne heti. Silloin ei ole aikaa odottaa rahoittajan päätöksiä, Gustav Hildén nauraa.
Puotimaalla-suoramyyntivaunu kulkee traktorin vetämänä Kymenlaakson tapahtumiin. Liisa ja Tommi Mattila markkinoivat oman tilan tuotteita myös verkkokaupan kautta.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
