Siirry sisältöön

pääkirjoitus

  • Pääkirjoitus

    Elopellolta epigenetiikkaan

    Olipa mielenkiintoista penkoa Pellervon arkistoista suomalaisen maatalouden ja kotieläintuotannon historiaa viimeisten 125 vuoden ajalta. Samalla saattoi hämmästellä, miten kehitys ja maataloustyön muuttuminen ovat näkyneet Maatilan Pellervon, Pellervon Eläin-lehden ja edeltäjiensä sivuilla. Vanhassa arkistokuvassa emäntä nostaa betonialtaan kylmään veteen teräs­ämpäriä, joka lienee täynnä lypsylämmintä maitoa. Lähes satavuotiaassa valokuvassa näyttäisi, että elopellolla häärii sadonkorjuussa puoli kylää. Nykyään

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Katsaus suomalaiseen sisuun: "Näistäkin vaikeuksista tullaan selviämään"

    Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsi­käyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Kadonneen investoinnin metsästys

    Maatilayritykset kasvavat, mikä on tervetullutta, kun asiaa peilaa naapurimaitamme pienempään keskimääräiseen tilakokoon. Yritystoiminta on ollut meillä perinteisesti perhe­viljelmäpohjaista. Toivoa saattaa, että sama perusta kantaa jatkossakin. On kuitenkin väistämätöntä, että tilakokojen kasvaessa tarvitaan erilaisia rahoituskuvioita ja yritysmuotoja turvaamaan tulevia investointeja, kun ruokaa tuottavat yhä suuremmat yksiköt. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa riskinottoa, mikä korostaa entisestään johtamisen, talouden

    Tilaajille