Siirry sisältöön

Olipa mielenkiintoista penkoa Pellervon arkistoista suomalaisen maatalouden ja kotieläintuotannon historiaa viimeisten 125 vuoden ajalta. Samalla saattoi hämmästellä, miten kehitys ja maataloustyön muuttuminen ovat näkyneet Maatilan Pellervon, Pellervon Eläin-lehden ja edeltäjiensä sivuilla. Vanhassa arkistokuvassa emäntä nostaa betonialtaan kylmään veteen teräs­ämpäriä, joka lienee täynnä lypsylämmintä maitoa. Lähes satavuotiaassa valokuvassa näyttäisi, että elopellolla häärii sadonkorjuussa puoli kylää.

Nykyään puhutaan sadan hehtaarin yksinäisyydestä. – Vaikka eihän siitä ole vielä kovinkaan kauan, parin sukupolven verran, kun kymmenen lehmää ja 15 hehtaaria peltoa riittivät tuottamaan elannon isollekin perheelle. Noita aikoja ei silti voi haikailla. Siitä oli heinälatoromantiikka takuulla aika kaukana, kun tuotanto tehtiin kirjaimellisesti omin voimin. Voimanlähteenä oli talkkunavelli tai läskisoosi, ja vipuvarren tukipisteinä toimivat omat nivelet.