Olipa mielenkiintoista penkoa Pellervon arkistoista suomalaisen maatalouden ja kotieläintuotannon historiaa viimeisten 125 vuoden ajalta. Samalla saattoi hämmästellä, miten kehitys ja maataloustyön muuttuminen ovat näkyneet Maatilan Pellervon, Pellervon Eläin-lehden ja edeltäjiensä sivuilla. Vanhassa arkistokuvassa emäntä nostaa betonialtaan kylmään veteen teräsämpäriä, joka lienee täynnä lypsylämmintä maitoa. Lähes satavuotiaassa valokuvassa näyttäisi, että elopellolla häärii sadonkorjuussa puoli kylää.
Nykyään puhutaan sadan hehtaarin yksinäisyydestä. – Vaikka eihän siitä ole vielä kovinkaan kauan, parin sukupolven verran, kun kymmenen lehmää ja 15 hehtaaria peltoa riittivät tuottamaan elannon isollekin perheelle. Noita aikoja ei silti voi haikailla. Siitä oli heinälatoromantiikka takuulla aika kaukana, kun tuotanto tehtiin kirjaimellisesti omin voimin. Voimanlähteenä oli talkkunavelli tai läskisoosi, ja vipuvarren tukipisteinä toimivat omat nivelet.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan…
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen…
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
Lehmänkellojen iloinen kilke toivottaa vieraan tervetulleeksi Markku Poikelispään tilalle Kurun Itä-Aureeseen. Kellokaulojen seasta löytyy myös itse isäntä, joka on juuri päästänyt karjansa päivittäiselle ulkoiluhetkelleen.
