Olipa mielenkiintoista penkoa Pellervon arkistoista suomalaisen maatalouden ja kotieläintuotannon historiaa viimeisten 125 vuoden ajalta. Samalla saattoi hämmästellä, miten kehitys ja maataloustyön muuttuminen ovat näkyneet Maatilan Pellervon, Pellervon Eläin-lehden ja edeltäjiensä sivuilla. Vanhassa arkistokuvassa emäntä nostaa betonialtaan kylmään veteen teräsämpäriä, joka lienee täynnä lypsylämmintä maitoa. Lähes satavuotiaassa valokuvassa näyttäisi, että elopellolla häärii sadonkorjuussa puoli kylää.
Nykyään puhutaan sadan hehtaarin yksinäisyydestä. – Vaikka eihän siitä ole vielä kovinkaan kauan, parin sukupolven verran, kun kymmenen lehmää ja 15 hehtaaria peltoa riittivät tuottamaan elannon isollekin perheelle. Noita aikoja ei silti voi haikailla. Siitä oli heinälatoromantiikka takuulla aika kaukana, kun tuotanto tehtiin kirjaimellisesti omin voimin. Voimanlähteenä oli talkkunavelli tai läskisoosi, ja vipuvarren tukipisteinä toimivat omat nivelet.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervo ja Eläin-lehti tilaus alk. 9,42 €/kk
Oletko jo tilaaja?
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Lehmien sosiaalistumisesta hyötyvät kaikki. On tärkeää, ettei nauta pelkää muita nautoja tai ihmistä.
Kallion tilan uusi emopihatto alitti kustannusarvion yli 100 000 eurolla. Siitäkin huolimatta, ettei joka kohdassa valittu halvimpia ratkaisuja. Kustannussäästöt syntyivät harkiten ja pienistä puroista.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.