Uusia traktoreita myydään tällä hetkellä historiallisen vähän. Käytetyt, vähän ajetut ja muutamia vuosia vanhat traktorit ovat taas hyvinkin kysyttyjä. Pienellä 70 hehtaarin kasvinviljelytilallamme traktorin päivittämistä on mietitty pitkään. 1990-luvun alun Case on tuntunut kylvöpellolla melkoisen raskaalta kaverilta: ei ilmastointia eikä kunnollista jousitusta, vaikka traktori on palvellut hyvin monissa hommissa. Traktorin vaihtoa on jarruttanut tietysti se, että koneinvestointia saa harvemmin laskemalla kannattavaksi. Hyötyjä tulee muuta kautta.
Käytetyn, mutta meille uuden traktorin osto mahdollistaa tulevana kasvukautena sen, että ensi kerran kuski voi nauttia automaattiohjauksesta, päisteautomaatikasta, hyvästä hytin jousituksesta ja automaatti-ilmastoinnista. Kevätkylväjän työn miellyttävyys on varmasti toista kuin hytkyvän rytkyvässä, tulisen kuumassa ohjaamossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Helppokäyttöisen ja nopeasti koneesta toiseen siirrettävän ajo-opastimen hankkimiselle löytyy monta perustetta. Ilmaisen signaalin tarkkuus riittää usein. Tässä kolmen maatilayrittäjän kokemuksia ajo-opastimen käytöstä.
Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
Kehitteillä oleva sovellus mahdollistaa muistiinpanojen ja havaintojen kirjaamisen pellolta helposti ja paikkatietoon perustuen.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
