Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
Ilmatieteen laitoksen johdolla kehitetty laskentamenetelmä fokusoi ravinnontuotannon perustaan, yhteyttämiseen. Siinä vihreät kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä hiilihydraatteja ja happea auringonvalon avulla.
– Uudella menetelmällä kyetään havainnoimaan suoraan, kuinka paljon viljelykasveihin ja peltomaahan kertyy yhteytyksen kautta hiiltä kasvukauden aikana, tiivistää vanhempi tutkija Julius Vira Ilmatieteen laitokselta.
Korjatun sadon määrä puolestaan kertoo, minkä verran hiiltä viedään sadon mukana pellolta pois. Kertyvän ja poistuvan hiilen määriä vertailemalla voidaan laskea, toimiiko pelto hiilen sitojana vai päästölähteenä.
Tähän saakka yhteytystäkin on arvioitu epäsuorasti satotilastojen perusteella. Laskentaan on liittynyt epävarmuutta erityisesti nurmien osalta. Nurmisadosta on vaikea päätellä juuribiomassan määrää.
Uuden laskentatavan luomiseen osallistuivat myös Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat.
– Menetelmä kytkee hiililaskennan todellisuuteen yhteytyksen osalta. Biomassa saadaan selville aiempaa helpommin. Tähän saakka biomassaa ei ole mitattu, koska se on ollut todella työlästä ja teknisesti hankalaa, kertoo johtava tutkija Tuomas Mattila Sykestä.
Tutkijoiden laskelmien mukaan viljelykasvit tuovat peltomaahan hiiltä paljon oletettua enemmän.
Tutkijoiden laskelmien mukaan viljelykasvit tuovat peltomaahan hiiltä paljon oletettua enemmän. Nurmipelloilla hiilisyöte – kasvien, niiden juuristojen ja tähteiden sisältämä hiilimäärä – voi olla jopa kaksinkertainen.
Suurempi hiilisyöte ei välttämättä merkitse hiilensidonnan lisäystä.
– Jos peltoon on aiemmin kertynyt enemmän hiiltä, sitä myös vapautuu nykyään runsaammin ilmakehään. Tämä luultavasti tasaa hiilisyötteen vaikutusta, Vira pohtii.
Uudessa laskennassa käytetään kahta tietolähdettä: pyörrekovarianssi-menetelmällä tehtyjä hiilidioksidin vuomittauksia sekä EU:n satelliittidataa.
Pellolle asennettavissa mittalaitteissa on herkät tuulennopeusmittarit ja hiilidioksidisensorit, jotka mittaavat jatkuvasti, kuinka paljon hiilidioksidia liikkuu ylös- ja alaspäin muutaman metrin korkeudella maanpinnan yläpuolella.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Hyvinvointi- ja elämyspalvelut sekä alkutuotanto yhdistyvät omaperäiseksi yrityskokonaisuudeksi nurmijärveläisellä Maisin tilalla, jota luotsaavat Niklas Maisi ja Jenni Hack.
