Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Kirjanpainaja, tuo alle puolen sentin mittainen kuoriainen, on viime vuosina aiheuttanut massiivisia metsätuhoja etenkin Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa. Suomessa tilanne on vielä hallinnassa, mutta kirjanpainaja aiheuttaa meilläkin kasvavaa tuhoa kuusivaltaisissa, varttuneissa metsissä, ja tappioiden arvioidaan olevan vuosittain 4,5–12 miljoonaa euroa. Hyönteistuhohakkuut ovat lisääntyneet huomattavasti tällä vuosikymmenellä etenkin Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa.
Suomen metsäkeskuksen käyttöönottama uusi järjestelmä kartoittaa ilma- ja satelliittikuvien avulla kuolleita puita tai puuryhmiä. Tieto havainnoista jaetaan nopeasti metsänomistajille.
– Tarkoista ilma- ja satelliittikuvista voi erottaa vahingoittuneita puuryhmiä ja jopa yksittäisiä kuolleita puita. Nyt käytössä olevalla menetelmällä keskitytään erottamaan nimenomaan yksittäiset kuolleet puut, sillä ne voivat olla merkki mahdollisesta alkavasta tai jo alkaneesta metsätuhosta. Kun ne havaitaan varhain, voidaan ehkäistä tuhojen leviämistä, projektipäällikkö Lauri Haataja Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
Jos metsäpalstalla havaitaan kuolleita puita tai puuryhmiä, metsänomistaja saa siitä tiedon sähköpostitse tai tekstiviestillä. Raja-arvona on viisi kuollutta puuta. Ilmoituksen voi myös saada, jos naapuripalstalla on havaittu laajempi tuho, jotta metsänomistaja aktivoituisi seuraamaan tilannetta omissa metsissään. Omalla kiinteistöllä on kuitenkin oltava vähintään yksi kuollut puu lähellä naapuripalstan kuolleita puita, jotta ilmoituksen voi saada.
Haataja toivoo, että metsänomistajat päivittäisivät sähköpostiosoitteensa Metsään.fi-palveluun tiedottamisen helpottamiseksi. Kartta ja sen pohjalta saadut tarkemmat tiedot kuolleista puista toimitetaan vain metsänomistajille Metsään.fi-palvelun kautta.
Metsään.fi on metsänomistajille maksuton palvelu, jossa he voivat tarkastella omia metsätietojaan, saada ehdotuksia metsänhoitoon ja hakea metsätalouden tukia.
– Kirjanpainaja on ja pysyy. Uuden ilma- ja satelliittikuvia hyödyntävän työkalun tarkoituksena on saada rajattua tuhopesäkkeet alkuunsa ja saada riskikohteet seurantaan, Haataja tähdentää.
Palvelu on kehitetty nimenomaisesti yksityismetsänomistajien ja kuolinpesien käyttöön. Metsäkeskus haluaa tavoittaa kaikki metsänomistajat ja kannustaa heitä seuraamaan metsien kuntoa.
– Moni metsänomistaja asuu kaukana metsistään, eikä käy palstoillaan säännöllisesti. Uudella järjestelmällämme saadaan tietoa puukuolemista myös heille, ja toivottavasti jo ennen kuin tuho on äitynyt pahaksi.
Metsäkeskus on tähän mennessä kartoittanut noin viidesosan Etelä- ja Keski-Suomen metsistä Porvoosta Kainuuseen. Seuranta alkoi juhannuksen jälkeen, ja tänä vuonna noin 26 000 metsänomistajaa saa ilmoituksen metsissään havaituista kuolleista puista.
– Ilma- ja satelliittikuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on osoittautunut uudeksi tehokkaaksi ja toimivaksi työkaluksi. Lintuperspektiivistä on usein helpompi havaita kuolleet puut ja saada käsitys niiden määrästä kuin maastokäynnillä. Järjestelmällä voidaan myös kartoittaa laajoja alueita. Esimerkiksi tänä vuonna kuvat kattavat 4,5 miljoonaa hehtaaria, Haataja toteaa.
Tänä vuonna seurannoissa keskityttiin kuusivaltaisille alueille, jotka on metsänkäyttöilmoitusten ja metsävaratiedon perusteella määritelty hyönteistuhojen riskikohteiksi, sekä alueille, joilta on aiemmin tullut tuhoilmoituksia. Kartoitustyötä jatketaan ensi vuonna uusilla alueilla.
– Jo järjestelmää kehitettäessä tavoitteena oli saada työkalu pysyvään tuotantokäyttöön, ja tässä onnistuttiin.
Nyt pääkohteena ovat kirjanpainajatuhot kuusikoissa. Järjestelmää kehitetään edelleen.
– Ehkä jossain vaiheessa sen avulla voidaan havainnoida myös okakaarnakuoriaisen tai ytimennävertäjän aiheuttamia mäntykuolemia.
Nyt kehitettyä havainnointijärjestelmää voitaisiin käyttää muuhunkin, mutta ainakaan toistaiseksi sitä ei ole tarkoitus käyttää vaikkapa valvontoihin.
– Ensisijaisena tehtävänä on palvella yksityisiä metsänomistajia ja kuolinpesiä ja herätellä heitä seuraamaan metsien kuntoa, Lauri Haataja vakuuttaa.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
