Lehmien terveyttä ja kiimaa havainnoiva järjestelmä on osoittanut hyötynsä Viinikan tilalla jo puolen vuoden käytön jälkeen. Järjestelmä raportoi poikkeamista ennen kuin silmällä niitä havaitsee.
Viinikan lypsykarjatilalla Virroilla Hauhuun kylässä on 103 lehmää, jotka saivat viime kesänä kauloihinsa pannat. Pannassa oleva tunnistin on ohjelmoitu seuraamaan eläimen toimintoja.
Tilalla työskentelevä Elina Morri-Moksu sanoo, että säästöä saadaan muun muassa eläinlääkäri- ja siemennyskuluissa. Faban maahantuoma Nedap CowControl -järjestelmä on osoittautunut monella tavalla käyttökelpoiseksi työvälineeksi.
– Puhutaan kiimanseurantajärjestelmästä, mutta tämä on paljon muutakin. Esimerkiksi poikimahalvaus ja utaretulehdus on pystytty ennakoimaan laitteen ansiosta, Elina kertoo.
Tilan yrittäjinä ovat hänen vanhempansa Päivi ja Esko Morri. Järjestelmän hankintaa piti harkita.
– Ensin emme oikein lämmenneet ajatukselle, kun Faban edustaja ehdotti järjestelmää meille. Saimme kuitenkin pilottitilana sen hyvään hintaan, Päivi kertoo.
Esko Morrin vanhemmat ostivat tilan 1960-luvun alkupuolella.
– Vanhemmillani oli lehmiä tuossa kivinavetassa, mutta vuonna 1973 he rakensivat uuden navetan. Olen tullut tähän isännäksi vuonna 1990. Pitkään toimimme niissä tiloissa, mutta vuonna 2000 laajensimme ja rakensimme pihaton olemassa olevan navetan yhteyteen, Esko kertoo.
Lehmät lypsetään lypsyasemalla kolmesti päivässä.
– Haluan pitää tämän tahdin, koska tunnen, että pystyn parhaiten seuraamaan esimerkiksi utareterveyttä. Olen varma, että tiheällä lypsyvälillä on merkitystä lehmien hyvinvointiin, Päivi arvioi.
Tilalla järjestettiin käyttöönottokoulutus niin tilan väelle kuin Faban asiantuntijoille kesäkuussa 2023.
– Asentajat tulivat Hollannista. Aluksi järjestelmän tekstit olivat englanniksi, mutta sittemmin on saatu suomenkielinen versio käyttöön, Elina toteaa.
Nykyään järjestelmän pystyy asentamaan tilalla itse. Morrit saivat hankintaan maatalouden investointitukea, ja sijoitus on osoittautunut kannattavaksi. Laite tarkkailee eläinten aktiivisuutta, syöntiä, märehtimistä ja liikkumista.
– Järjestelmä tallentaa tietoa terveysosioon ja kiimaosioon. Kerätty data muodostaa käyrää, joka nousee tai laskee.
Käyriä on neljä: kiimaosion käyrä tekee nousupiikin, kun lehmä on kiimassa ja terveysosion käyrät, ”syönti” ja ”märe”, laskevat, jos lehmän vointi huononee, ja ”ei-aktiivisuus”-käyrä nousee, kun liikkuminen vähenee.
– Terveysosio on hyvin tärkeä: sen ansiosta päästään kiinni sairauksiin ennen kuin eläimen tila pahenee.
Jos poikkeama lehmän toiminnoissa on vähäinen, järjestelmä siirtää tiedon tarkistettaviin. Jos poikkeavuutta on paljon, tieto siirtyy kiireellisiin. Tieto siirtyy lehmän pannasta tietokoneelle ja tiedot pystyy lukemaan kännykästäkin.
– Pystyn seuraamaan Nedapia kännykälläni. Lomittajat pääsevät katsomaan tilannetta navetan tietokoneelta.
Kiimantarkkailussa aktiivisuus piirtyy käyrälle, joka luokittelee voimakkuuden tähdillä yhdestä viiteen. Laite antaa myös aikajanan, jonka aikana siemennys suositellaan tehtäväksi.
Siemennyksen ajankohtasuositus on Elinan mukaan osunut kohdalleen.
– Käyrän näyttäessä vihreää päätös siemennyksestä tehdään sen ja silmämääräisten havaintojen perusteella.
Poikkeamia voivat aiheuttaa erilaiset muutkin asiat kuin kiima tai sairaus.
– Jos lehmä vaihdetaan karsinasta toiseen tai on sorkkahoitopäivä tai muu tavallisesta poikkeava olosuhde, lehmän aktiivisuuskäyrä nousee. Myös kiimakäyrä voi nousta, joten on erotettava, mistä on kysymys, Elina sanoo.
Laitteeseen saa myös eläinten paikannuksen, mutta tämä ei ole Viinikan tilalla käytössä.
– Meillä on sen verran pienehkö karja, että emme tarvitse paikannusta. Varmasti se on hyvä isommassa karjassa.
Syönnistä ja eläimen muusta aktiivisuudesta tieto liikkuu reaaliajassa.
– Tämä on hyvä asia. Meillä on täysaperuokinta. Lehmät eivät saa yksilökohtaisesti mitään muuta. On mahdotonta silmämääräisesti tietää, paljonko joku syö, ellei ota eläintä erikseen karsinaan seurantaan. Laite havaitsee muutokset syönnissä nopeammin kuin oma silmä.
Järjestelmä vaatii 4G-verkon. Hankinnan yhteydessä tilan navetta modernisoitui niin, että sinne saatiin ensimmäinen tietokone.
– Meillä ei tosiaan ennen ollut tietokonetta navetassa. Valokuitu vedettiin talosta navetalle, Elina sanoo.
Tietokone tuo joustavuutta työhön, ja järjestelmä auttaa tekemään ratkaisuja yhdessä silmämääräisen seurannan kanssa.
– Tekniikan ansiosta jo varhaisessa vaiheessa huomataan, jos lehmä ei märehdi. Näin voidaan selviytyä monesta tilanteesta ilman eläinlääkärikäyntiä.
Siemennyskertoja tulee laitteen ansiosta vähemmän.
– Siemennämme yleensä itse. Tämä mahdollistaa sen, että pystymme siementämään optimaaliseen aikaan. Samalla tulee säästöä. Joskus voi joutua siementämään kiiman aikana kahteen kertaan, kun tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Nyt laite pystyy määrittämään tarkan ajankohdan, Päivi kertoo.
Hänen mielestään laite on vain plussaa myös poikineille lehmille.
– Jos lehmällä on riski saada poikimahalvaus, on hyvä tietää, kun syöminen on hidastunut. Laite kertoo jo ennen kuin lehmä menee makaavaksi tai ruumiinlämpö viilenee.
Elina aikoo kehittää työtapoja tilalla niin, että kaikki tilalla työskentelevät osaavat käyttää järjestelmää.
– Pyrin opettamaan järjestelmän käytön lomittajillekin niin, että työ alkaa aina sillä, että katsotaan työlista Nedapilta. Antaa paljon helpotusta, että ei tarvitse ihan silmä kourassa kulkea navetassa.
Työlistalla on neljä kohtaa: terveystarkastukset, kiimassa, siemennettävät ja lisääntymistarkistukset.
– Eniten seuraan kahta ensimmäistä kohtaa. Laite antaa myös tiineyden keskeyttämisvaroituksen. Jos se havaitsee tiineellä lehmällä kiimatoimintaa, lehmä on mahdollisesti luonut vasikkansa. Myös lehmistä, joilla on epäsäännöllinen kiima tai ei kiimakiertoa ollenkaan, muodostuu oma listaus.
Elina Morri-Moksu löytää yhden puutteen.
– Minun maatilani -yhteys tuli vasta loppusyksystä. Siinä on ollut haasteita, mutta toivomus on, että Nedap pystyisi hakemaan jatkossa tilan tai eläinten kaikki tiedot Minun maatilasta ongelmitta.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Utaretulehdus heikentää eläinten hyvinvointia ja aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita. Se on lypsylehmillä yleinen ja usein vakava sairaus.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
