Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Eräänä päivänä suomalaisen sikatilan ruokinta-automaatin toiminta lakkasi. Kyberrikolliset olivat saaneet laitteen haltuunsa ja vaativat tilaa maksamaan lunnaat, jotta automaatin ohjaus palautettaisiin sen lailliselle omistajalle.
– Sikatilan tapaus on tyypillinen Suomessa maatilaan kohdistunut kyberhyökkäys siinä mielessä, että siinä oli taloudellinen motiivi. Maatalouteen kohdistuvilla hyökkäyksillä pyritään kiristämään rahaa. Ei niinkään saamaan julkisuutta tai mainetta, LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo.
Myyrä jatkaa, että vakuutusyhtiön tietoon on tullut tapauksia, joissa maatilalle ollaan oltu ostamassa koneita tai laitteita ulkomailta. Rikolliset ovat kuitenkin päässeet viestinvaihdon väliin ja kun myyjä on lähettänyt suomalaiselle ostajalle maksutiedot, rikolliset ovat vaihtaneet tiedot omiinsa.
On turha kuvitella, että Suomi syrjäisenä maana tai maatila, joka on teollisiin laitoksiin verrattuna pieni kohde, olisi jotenkin turvassa tietoturvauhilta. Kyberrikolliset etsivät haavoittuvia laitteita tai ohjelmistoja automaattisesti. He eivät siis valikoi niinkään kohteitaan käsin tai etukäteen, vaan automatiikka löytää haavoittuvuudet alasta riippumatta.
Maatiloilla on myös paljon tavallisia tietokoneita, puhelimia ja verkkolaitteita, joita vastaan hyökätään jatkuvasti. Niiden kautta tilan toiminta voi vaarantua ilman, että hyökkääjä mitenkään kohdistaisi toimintaansa nimenomaan maatalouteen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
