Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Eräänä päivänä suomalaisen sikatilan ruokinta-automaatin toiminta lakkasi. Kyberrikolliset olivat saaneet laitteen haltuunsa ja vaativat tilaa maksamaan lunnaat, jotta automaatin ohjaus palautettaisiin sen lailliselle omistajalle.
– Sikatilan tapaus on tyypillinen Suomessa maatilaan kohdistunut kyberhyökkäys siinä mielessä, että siinä oli taloudellinen motiivi. Maatalouteen kohdistuvilla hyökkäyksillä pyritään kiristämään rahaa. Ei niinkään saamaan julkisuutta tai mainetta, LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo.
Myyrä jatkaa, että vakuutusyhtiön tietoon on tullut tapauksia, joissa maatilalle ollaan oltu ostamassa koneita tai laitteita ulkomailta. Rikolliset ovat kuitenkin päässeet viestinvaihdon väliin ja kun myyjä on lähettänyt suomalaiselle ostajalle maksutiedot, rikolliset ovat vaihtaneet tiedot omiinsa.
On turha kuvitella, että Suomi syrjäisenä maana tai maatila, joka on teollisiin laitoksiin verrattuna pieni kohde, olisi jotenkin turvassa tietoturvauhilta. Kyberrikolliset etsivät haavoittuvia laitteita tai ohjelmistoja automaattisesti. He eivät siis valikoi niinkään kohteitaan käsin tai etukäteen, vaan automatiikka löytää haavoittuvuudet alasta riippumatta.
Maatiloilla on myös paljon tavallisia tietokoneita, puhelimia ja verkkolaitteita, joita vastaan hyökätään jatkuvasti. Niiden kautta tilan toiminta voi vaarantua ilman, että hyökkääjä mitenkään kohdistaisi toimintaansa nimenomaan maatalouteen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
