Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Immuniteetti taudinaiheuttajille on joko luontaista tai hankittua. Luontainen vastustuskyky estää taudinaiheuttajien pääsyä ja leviämistä elimistössä, ja se reagoi nopeasti elimistöä uhkaaviin vaaroihin. Siihen kuuluvat terve iho ja limakalvot sekä niiden eritteet.
Elimistön omalla pieneliökannalla on suuri merkitys vieraiden pieneliöiden vastustuksessa. Tulehdusreaktiot ovat luontaisia puolustusreaktioita taudinaiheuttajien torjunnassa ja kudosten vaurioitumisten korjaamisessa.
Hankittu vastustuskyky ilmenee elimistön puolustusreaktioissa, joissa syntyy vasta-aineita ja muistisoluja. β-lymfosyyttisolut tuottavat vasta-aineita eli immunoglobuliineja taudinaiheuttajaa vastaan. Niiden tehtävänä on tunnistaa elimistöön tunkeutunut antigeeni ja ohjata puolustusjärjestelmän soluja tuhoamaan se.
Antigeenit ovat usein valkuaisaineita tai polysakkarideja, joita esiintyy bakteerien tai virusten pintarakenteissa. Antigeenien avulla elimistö tunnistaa, onko solu oma vai elimistölle vieras.
T-solut tuhoavat elimistön omia tulehtuneita, vanhoja ja vaurioituneita soluja, kontrolloivat immuunivastetta sekä tuottavat viestinvälittäjinä toimivia sytokiniineja.
Veren valkosolut ja sidekudoksesta peräisin olevat syöjäsolut tuhoavat elimistöön ja vereen päässeitä pieneliöitä. Ne ovat hyvin spesifisiä eli kukin solutyyppi suojaa vain tietyiltä taudinaiheuttajapieneliöiltä. Muistisolut tunnistavat tartunnanaiheuttaja-antigeenin jopa vuosien kuluttua. Vasta-aineita tuttua taudinaiheuttajaa vastaa muodostuu paljon ja nopeasti.
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti eläimen vastustuskykyyn. Oleellista on, ettei eläin laihdu tai liho liikaa minkään tuotantovaiheen aikana. Ruokinnan muutokset tehdään vähitellen sekä vasikoilla että lehmillä. Syömättömyydestä johtuva energian puute sairauden aikana hidastaa ja lyhentää elimistön omaa puolustusreaktiota, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi utaretulehduksen kroonistuminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 5,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Juvalta maailmalle ponnistanut keinosiemennyssonni VR Wehmais Vimo Vehmaa eli VR Vehmaa valittiin VikingGeneticsin Hall of Fameen eli kunniagalleriaan. Sinne on yltänyt kaikkiaan viisi suomalaista sonnia.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
