Siirry sisältöön

Immuniteetti taudinaiheutta­jille on joko luontaista tai hankittua. Luontainen vastustuskyky estää taudinaiheuttajien pääsyä ja leviämistä elimistössä, ja se reagoi nopeasti elimistöä uhkaaviin vaaroihin. Siihen kuuluvat terve iho ja limakalvot sekä niiden eritteet.

Elimistön omalla pieneliökannalla on suuri merkitys vieraiden pieneliöiden vastustuksessa. Tulehdusreaktiot ovat luontaisia puolustusreaktioita taudinaiheuttajien torjunnassa ja kudosten vaurioitumisten korjaamisessa.

Hankittu vastustuskyky ilmenee elimistön puolustusreaktioissa, joissa syntyy vasta-aineita ja muistisoluja. β-lymfosyyttisolut tuottavat vasta-aineita eli immuno­globuliineja taudinaiheuttajaa vastaan. Niiden tehtävänä on tunnistaa elimistöön tunkeutunut antigeeni ja ohjata puolustusjärjestelmän soluja tuhoamaan se.

Antigeenit ovat usein valkuaisaineita tai polysakkarideja, joita esiintyy bakteerien tai virusten pintarakenteissa. Antigeenien avulla elimistö tunnistaa, onko solu oma vai elimistölle vieras.

T-solut tuhoavat elimistön omia tulehtuneita, vanhoja ja vaurioituneita soluja, kontrolloivat immuunivastetta sekä tuottavat viestinvälittäjinä toimivia sytokiniineja.

Veren valkosolut ja sidekudoksesta peräisin olevat syöjäsolut tuhoavat elimistöön ja vereen päässeitä pieneliöitä. Ne ovat hyvin spesifisiä eli kukin solutyyppi suojaa vain tietyiltä taudinaiheuttajapien­eliöiltä. Muistisolut tunnistavat tartunnanaiheuttaja-antigeenin jopa vuosien kuluttua. Vasta-aineita tuttua taudinaiheuttajaa vastaa muodostuu paljon ja nopeasti.

Ruokinta ratkaisevan tärkeää

Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tauti­paine. Ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti eläimen vastustuskykyyn. Oleellista on, ettei eläin laihdu tai liho liikaa minkään tuotantovaiheen aikana. Ruokinnan muutokset tehdään vähitellen sekä vasikoilla että lehmillä. Syömättömyydestä johtuva energian puute sairauden aikana hidastaa ja lyhentää elimistön omaa puolustusreaktiota, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi utaretulehduksen kroonistuminen.