Hampun ja camelinan sivujakeet ovat osoittautuneet laboratoriokokeissa lupaaviksi täydennysvalkuaisen lähteiksi. Kasvien viljely onnistuu normaaleilla viljatilan koneilla.
Suomessa on merkittävä tarve löytää lisää kotimaisia täydennysvalkuaisen lähteitä, koska yleisimmin käytettyjen rypsin ja rapsin tuotantomäärät ovat supistuneet varsinkin kasvinsuojelullisten haasteiden takia.
Helsingin yliopiston HaCa-Prot-hankkeessa hampun ja erityisesti camelinan vaikutuksista pötsikäymiseen on saatu in vitro -laboratoriokokeissa lupaavia tuloksia. Näiden kasvien sivuvirtoja ei hyödynnetä Suomessa tuotantoeläinten ruokinnassa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervo ja Eläin-lehti tilaus alk. 9,42 €/kk
Oletko jo tilaaja?
Oman tilan herneseosvilja on peruskivi ilmajokisen Noppa-Perälän luomumaitotilan väkirehuseoksessa. Myös rypsi tulee omilta pelloilta, ja apilat sitovat typpeä säilörehunurmien kasvuvoimaksi.
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Viime kesän jälkeen viljelyvarmuus puhuttaa viljantuotannossa. Isoimmaksi ongelmaksi nousee kauran hometoksiinipitoisuus. Vehnien osalta valkuaispitoisuuksissa on toivomisen varaa.
Oma rehustus on ratkaisevassa asemassa kananmunien tuotannossa Paunolan munitustilalla Juvalla. Ruokinta vaikuttaa munien makuun ja vaahtoutuvuuteen, jotka ovat tärkeitä leivonnassa. Tuoreus antaa viime silauksen, söipä munat missä muodossa hyvänsä.