Maatalousyrittäjien toivotaan hyötyvän nykyistä enemmän tiloilla tuotetusta datasta. Reilumpaa datataloutta tavoitellaan niin EU-lainsäädännöllä kuin yläsavolaisella tutkimushankkeellakin.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Sokerijuurikas on kelpo hiilensitoja, sillä sen kasvu jatkuu aina pakkasiin asti. Noston jälkeen naatteina peltoon jää tonneittain biomassaa, joka kompensoi pellosta vapautuneen hiilen.
Lihasikojen kasvattamiseen erikoistunutta Pirkolan Tilaa on kehitetty rohkeasti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tila työllistää kaikki neljä yrittäjää.
Tuottajaorganisaatiomalli antaa maatalousyrittäjille mahdollisuuden myydä isompia tuote-eriä parempaan hintaan. Suomen Vilja-Aitta Oy keskittyy myös viljan vientiin.
Erikoiskasvien viljelystä ja jalostuksesta on kehittynyt Impolan Kasvitilan vankka tukijalka.
Regeneratiivisen viljelyn koulutuksia tutkivan hankkeen tulokset osoittavat, että koulutustarjontaa tulisi lisätä ja käytännöt saada vielä tehokkaammin viljelijöiden tietoon.
Emolehmiä luonnonlaitumilla, lihan ja viljatuotteiden jalostusta ja myyntiä, viljan- ja nurmenviljelyä. Kastikkeiden valmistusta, ruokarekka ja uusimpana myös matkailu- ja majoitustoimintaa. Kujalan tilalla Hailuodossa ollaan monessa mukana, mutta tekemisessä on selvä tavoite.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Lajinmukainen ja laadukas ruokinta on eläinten tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta.
Katariina Isola ryhtyi vain 16-vuotiaana kanalan pitäjäksi. Pari vuotta myöhemmin hän perusti vanhempiensa kanssa Katan Kanala Oy:n ja hyppäsi suoraan toimitusjohtajan saappaisiin.
Iso-Kouvon tilalla sikojen määrä on lähes kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa uusi emakkosikala, jotta kaikki emakot saadaan samaan rakennukseen.
