Yhä useammat viljelijät ovat kiinnostuneet mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista. Pölytyksellä voidaan kasvattaa erityisesti mansikan, omenan, kuminan ja apilan satoa. Pölytyspalvelusta hyötyvät myös öljykasvit.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Pomarkkulainen Kiilholman tila aikoo pysytellä pienenä yksikkönä. Työn alla on tuotannon kehittäminen, jotta pienestä 27 lehmän karjasta saadaan enemmän maitoa. Suunnitelmissa on myös siirtyminen parsinavetasta pihattoon.
Yksi ympäristökorvausjärjestelmän kulmakivistä vesiensuojelun kannalta on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kyseenalaistaa sen hyödyt: kasvipeitteisyys voi jopa lisätä vesistöjen fosforikuormaa.
Kesän kasvinsuojelussa tuholaiset puhuttivat varmasti eniten. Alkukevään lämpöpiikki suosi kotimaisia tuholaisia. Sen lisäksi saatiin tuulten mukana isot pilvet kirvoja ja kaalikoita.
Vaalalaisessa Maaningan karjassa pidetään tiukasti kiinni lypsävästä lehmästä ja se näkyy tilan tuloksissa.
Uusimman tekniikan jarrutkaan eivät kumoa fysiikan lakeja. Raskas liikennetraktori-perävaunuyhdistelmä vaatii viidenkympin nopeudesta kymmeniä metrejä pysähtyäkseen, 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä maantienopeudesta lähes 90 metriä.
Kun lihatalo sanoi irti Huittisissa sijaitsevan Hornan tilan tuotantosopimuksen, isäntä Tomi Horna ei vähään aikaan halunnut kuullakaan sioista. Puolitoista vuotta myöhemmin hän oli valmis aloittamaan uudestaan alusta vapaiden sikojen kasvattajana.
NC-koneistajakoulutuksen käynyt Jari Saarikoski työskenteli pitkään koneyrittäjänä, kunnes vaihtoi kymmenkunta vuotta sitten työmaansa broileremojen kasvatukseen. Nyt siitosmunia tuotetaan neljässä hallissa 28 000 emon voimin.
Pellon vuokraaminen Länsi-Suomesta on kallista. Viljan viljelyä on vaikea saada kannattamaan vuokrapellolla, koska tuotantokustannukset ovat liian suuret pellon tuottoon nähden.
Koneyhteistyö lisää turvallisuutta peltotöissä. Suunnitelmallisuus säästää myös aikaa. Työn tauotus ja hyvä kunto estävät tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
