Kymenlaaksolainen viljelijäpari selvitteli kokonaisen toimivan maitotilan ostamista, mutta päätyi uuden navetan rakentamiseen miehen kotipaikalle. Navetta täyttyi nopeasti hankkimalla kokonainen korkeatuottoinen karja tutulta maitotilalta. Suurimmat vaikeudet kohdattiin rahoituksessa ja rakennuslupa-asioissa.
Talonrakentajaksi kouluttautunut Juha Nikunen viljeli Miehikkälän kunnassa lähellä itärajaa sijaitsevaa kotitilaansa Vuorelaa vuodesta 1998 ja tilan sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2010. Oman tilan ohella Juha hankki useiden vuosien ajan kokemusta useilta aloita, kuten esimerkiksi turvetuotannosta ja tehtaista. Maatalouden eri tuotantosuunnista tuli myös kokemusta ja maatalouslomittajana hän toimi jonkin aikaa Varpaisjärvellä Pohjois-Savossa.
Helsingin Jakomäessä syntynyt Jenny Nikunen valmistui Harjun oppimiskeskuksen maatilatalouden peruslinjalta vuonna 2004. ”Innostus maatalouteen alkoi jo ennen Maajussille morsian ohjelmaa”, hän naurahtaa ja sanoo olevansa erityisen kiinnostunut eläimistä. Kouluun liittyvässä maatalousharjoittelussa syntynyt tuttavuus johti lopulta siihen, että tuotannosta luopuvan harjoittelutilan karja siirtyi nyt Vuorelan uuteen navettaan.
Jenny hankki myös työkokemusta useilta aloilta, kuten postin jakelusta ja tiskijukkana toimimisesta.
Omaan karjaan ja tilaan sijoittamisella molemmat hakevat pysyvää työpaikkaa ja työn mielekkyyttä.
Avioliiton nuori pari solmi vuonna 2009. Perheeseen kuuluu kolme lasta, joista vanhin on 6,5 vuoden ikäinen ja nuorin täyttää elokuussa vuoden.
Tavoitteena aluksi karjatilan osto
Vuosien 2007–2011 aikana Nikuset suunnittelivat valmiiksi rakennetun maitotilan ostamista. Myynnissä olevia kohteita katsastettiin sillä silmällä eri puolilla maata, esimerkiksi Keuruulla, Vihdissä ja Teuvalla. Kokonaisen toimivan tuotantoyksikön hinta nousi kuitenkin tavoittamattomiin ja lopulta alkoi uuden navetan suunnittelu Vuorelaan vuonna 2011.
Tämänkin vaihtoehdon rahoitus aiheutti melkoisia järjestelyjä. ProAgrian neuvoja teki investoinnin kannattavuuslaskelman, uudelle rakennukselle saatiin ympäristölupa ja yhteistyössä kotimaisen elementtikauppiaan kanssa tehtiin piirustukset kustannusarvioineen.
”Noin kymppitonni maksettiin kustannuksia, sitten pankki kieltäytyi rahoituksesta”, Juha kertoo ja arvelee, että pankki ehkä näki hankkeessa liian suuria riskejä, vaikka talouslaskelmat osoittivat sen kannattavaksi.
Lopulta rahoitus järjestyi pitäjäpankkia suuremmasta maakunnallisesta osuuspankista. Neuvotteluissa vierähti kuitenkin kokonainen vuosi ja piirustuksia muutettiin prosessin aikana kaikkiaan kolme kertaa.
Punainen halli sopii maisemaan. Ilma poistuu katon kautta, seiniin asennettiin ilmapaljeverhot.
TUOMO KAUTONEN, teksti ja kuvat
