Suurilla nautatiloilla podetaan kasvavaa pulaa kuivikkeista. Kotimainen ruokohelpimure on yksi uusi vaihtoehto pulman ratkaisemiseksi.
Keskeisillä maidontuotantoalueilla on kärsitty kuivikepulasta, sillä nurmen viljelyalat kasvavat ja viljan viljelyala vähenee. Hyvälaatuista viljanolkea ei ole riittävästi saatavilla ja pitkien matkojen takaa paalien kuljettaminen käy kalliiksi. Kuiviketurpeen hinta on ollut pitkään nouseva. Sateisina kesinä myös sen nostomäärät ovat jääneet riittämättömiksi.
Pihtiputaalainen Olesta Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen, täysin kotimaisen ruokohelpimureen ja -pelletin. Mure sopii navetoihin ja sikaloihin, pelletti puolestaan talleihin. Tuote eroaa muista sillä, että se on tehty pelkästään ruokohelvestä.
Ruokohelpikuivikkeen vahvuus on hyvä imukyky, minkä ansiosta sitä kuluu huomattavasti vähemmän kuin purua tai turvetta. Toinen iso valtti on puhtaus, sillä kuivikkeen valmistusprosessissa ruokohelpimassaa kuumennetaan voimakkaasti, jolloin taudinaiheuttajat sekä haitalliset bakteerit ja sienet kuolevat. Kuivikkeen seassa ei navettoihin ajaudu myöskään itäviä rikkakasvin siemeniä.
Jonkin verran suomalaistiloilla käytetään Baltiasta tuotua olkipohjaista kuiviketta.
”Ainakin näinä aikoina sen käyttö on melkoinen riski, sillä kuivikkeen mukana saattaa kulkeutua vaarallisia eläintauteja kuten esimerkiksi afrikkalaista sikaruttoa”, Olesta Oy:n yrittäjä Ilpo Kananen sanoo.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
