Tellan tilalla Ruokolahdella otettiin syväparret käyttöön kuusi vuotta sitten. Tuloksena olivat terveemmät lehmät. Työtehosta ei ole tarvinnut tinkiä.

Riku Tella kertoo, että syväparret vähensivät sorkan valkoviivan repeämiä ja kinnervaivoja.

Maitoyrittäjä Riku Tella näki ulkomailla matkustaessaan hienolla hiekalla täytettyjä syväparsia. Hiekan päällä lepäävät lehmät näyttivät terveiltä ja niiden olo mukavalta. Silloin ProAgrian kotieläinagronomina toiminut Tella päätti hankkia syväparret omaan navettaansa, vaikka Suomessa niistä ei ollut juurikaan kokemuksia.

”Paljon parempaa en voisi lehmälle tarjota. Syväparsi on pehmeä, ja lehmän on hyvä maata ja märehtiä siinä”, Tella kertoo.

Häntä puistattaa ajatus, että lehmien pitäisi maata betonilla. Syväparressa eläin lepää paksun hiekka- tai turvekerroksen päällä.

”Tässä on puoli metriä kuiviketta. Pehmeä alusta vaikuttaa ehdottomasti eläimen makuumukavuuteen ja jalkaterveyteen. En vaihtaisi tästä enää pois.”

Hiekka-turveseos toimii

Syväparressa voi käyttää erilaisia kuivikemateriaaleja. Tella on nähnyt ja itsekin kokeillut monia erilaisia. Hiekka olisi Tellan mukaan utareiden kannalta paras vaihtoehto. Hiekassa ei kuitenkaan saisi olla yhtään kiviä, vaan sen olisi oltava hienoa merenrantahiekkaa, mikä rajoittaa saatavuutta.

”Kivet näkyisivät sorkkaterveydessä valkoviivan repeäminä. Hienon hiekan ongelmana on myös hiekkavaraston jäätyminen Suomen talvessa”, Tella huomauttaa.

Hän on kokeillut syväparteensa kuivikkeeksi myös olkisilppua.

”Se oli hyvä eläimille, mutta silppu kulkeentui pois parsista. Lehmät tykkäsivät, mutta menekki oli tosi kovaa.”

Nyt Tellan syväparsissa on hiekka-turveseosta. Se painuu lehmän alla hyvin. Menekki on keskimäärin 20 litraa päivässä partta kohden.

Tella haluaa oikoa luulon, että syväparren kuivitus olisi työlästä.

”Ei ole. Kuivitusväli voi olla jopa kaksi viikkoa. Ajan lehmät pois ja siirrän lumikauhalla kuution kuiviketta neljää partta kohden. Navetan kuivittamiseen menee alle kaksi tuntia.”

”Kun parret ovat täynnä, on hoitaminen vähätöistä. Parret pysyvät siisteinä, kun lehmä makaa omalla paikallaan ja sontii lantakäytävälle”, Tella kuvailee.

Hän huomauttaa, että lantakoneen on oltava syväparsien kanssa järeää tekoa, jotta homma toimii. Useimmat lantakoneet toimivatkin nykyisin riittävän hyvin.

Riku Tella haluaa viettää eläinten kanssa mahdollisimman paljon aikaa, jotta huomaa, jos niillä on huono olla.

Eläinten terveys edellä

Riku Tella kannustaa miettimään partta eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

”Ulkomailla näin, miten tyytyväinen lehmä voi olla, kun se makaa pehmeällä hiekalla”, hän muistelee ahaa-elämystään.

”Heti uusiin parsiin vaihdettuani huomasin, että eläinten kintereet paranivat. Lehmät myös makaavat syväparressa enemmän ja lypsävät enemmän.”

Tellan lehmien tuotos on hyvä. Robotilla lypsettävien 70 lehmän energiakorjattu keskituotos oli viime vuonna 11 850 kiloa. Tella kiittelee myös lehmien kestävyyttä. Utareterveyskin on kohentunut.

 

Ulkomailla peruskauraa

Hiekka-turveseosta kuluu 20 litraa päivässä partta kohti. Tellan mukaan lannanpoistokoneen on oltava riittävän järeä ja kestettävä hiekan aiheuttama kulutus.

Monissa maissa syväparret ovat jo yleisimpiä parsimuotoja. Tellan mukaan se johtuu siitä, että mukavan parren hyödyt tiedostetaan, eikä muutosta pelätä.

”Suomessa ollaan syväparsien suhteen 20 vuotta suuria navettamaita jäljessä. Monissa maissa ei muita tehdäkään kuin syväparsia. Syväparsi on myös halpa. Halvemmalla partta ei voi oikeastaan tehdä”, Tella näkee.

Jos jotain voisi nyt tehdä toisin, tekisi Tella parsien takaesteet betonista.

”Nyt ne ovat puuta ja hankaantunut lantakoneesta. Parsi ei myöskään saa olla liian leveä, ettei se sotkeennu. Tein navetan laajennukseen 120-senttiset parret 130-senttisten sijaan. Nyt ne pysyvät hyvin siisteinä.”

Omaa työtään Tella on onnistunut tehostamaan tinkimättä lehmien hyvinvoinnista. Syväparsi on helpottanut töitä.

”Minulle menee navettahommissa yksin noin kymmenen tuntia päivässä. Monella tilalla kymmenen tuntia tulee helposti kahden ihmisen työpanoksesta.”

Tella haluaa innostaa myös muita syväparsien käyttöönottoon.

”Maito tehdään levätessä. Lehmän tulisi maata 14–16 tuntia vuorokaudesta tuotannon ja terveyden maksimoimiseksi. Tässä hommassa ei saisi mennä pelkästään sen mukaan, mikä on ihmiselle helpointa”, Tella painottaa.

Jaa artikkeli