Bosgårdin kartanon mailla laiduntaa huippulaatuista luomulihaa tuottava 130 charolais-emon karja. Liha myydään ravintoloille sekä kartanon oman myymälän, verkkokaupan, ravintolan sekä tilalla järjestettävien kokousten ja tapahtumien asiakkaille.
Luomu sopii Bosgårdin emolehmätilalle.
”Eettisten näkökulmien lisäksi se parantaa tuotteesta saatavaa hintaa ja lisää kysyntää, sillä kuluttajaa huippulaatuinen luomuliha kiinnostaa toden teolla”, toteaa tilan isäntä Aarne Schildt.
”Toki tuotannon kannattavuuden kannalta tuilla on merkityksensä, mutta eettisyys ja kuluttajan kiinnostus tuotteeseen on tärkeintä.”
Kartanon aktiivinen kehittäminen sekä luomutuotanto ovat luoneet tuotteen, joka herättää mielenkiintoa. Ihmiset haluavat tulla tilalle katsomaan, miten ja missä nauta elää.
”Olemme rakentaneet alueelle kaksi luontopolkua, joiden varrella voi tutustua maatilan ympäristöön ja eläimiin. Lisäksi tarjoamme kokous, matkailu- ja ravintolapalveluita. Myymme myymälän, ravintolan ja tapahtumien kautta asiakkaillemme kaiken sen lihan, mitä tuotamme”, Schildt kertoo.
Esimerkiksi viime vuoden osalta tämä tarkoitti poistettavat emot mukaan lukien noin 120 teurasruhon myyntiä ja markkinointia. Se on aikamoinen määrä.
Bosgårdissa on käytössä peräti yhdeksän astujasonnia. Luomulaitumia on paljon toisistaan erillisinä lohkoina, jolloin jokaiseen ryhmään tarvitaan oma sonninsa.
Luomumaitojauhe liian kallista
Luomutuotanto on joltain osin myös haastavaa.
”Luomukirjanpito itsessään ei ole vaikeaa”, kertoo tilan luomukirjanpidosta vastaava karjanhoitaja Outi Mäntykoski.
”Sen sijaan jatkuvasti muuttuvat säädökset ja niistä tiedottaminen aiheuttavat välillä harmaita hiuksia.”
Yksi ihmetyksen aihe luomutuotannossa on vasikoiden juottaminen. Joskus käy niin, ettei emo hyväksy vasikkaansa tai emo menetetään poikimisen jälkeen. Vasikan selviytymisen kannalta on välttämätöntä opettaa se ämpärijuotolle.
Näin käy onneksi harvoin, mutta silloin kun käy, on toiminta luomusäädösten mukaan melko kallista lystiä, sillä juotossa tulee käyttää luomumaitojauheesta tehtyä korvikemaitoa, joka maksaa noin 190 euroa säkki.
”Yhden vasikan juottamiseen menee sen elämän alkutaipaleella vähintään viisi säkkiä maitojauhetta, joten jokainen osaa laskea, että juottamisesta aiheutuvat kustannukset ovat paljon kalliimmat kuin vasikan arvo”, Mäntykoski toteaa.
”Käytännössä tämä johtaa siihen, että siirrämme vasikan pois luomusta ja juotamme sen tavallisella maitojauheella”, kertoo Mäntykoski.
”Kun vasikka ei enää tarvitse maitoa, voi aloittaa siirtymäkauden, jossa vasikka siirretään tavanomaisesta tuotannosta takaisin luomuun. Tämä kestää kolme kertaa juottokauden pituuden ajan, minimissään kuitenkin vuoden”, kuvailee Mäntykoski vaiheita, joilla vasikka saadaan takaisin luomueläimeksi.
Mäntykoski miettiikin, mahtaako kukaan oikeasti juottaa luomumaitojauheella vasikoita jauheen hurjan hinnan vuoksi.
Rotaatiolaidunnuksessa laitumien satotasot on mahdollista jopa kaksinkertaistaa. Kierron toteutus tulee miettiä etukäteen ja toteuttaa ilman yli- tai alilaiduntamista.
Sonnien kastroinnilla hyviä tuloksia
Luomutuotannossa on myös velvoite laiduntaa eläimiä, mutta tämä ei koske nuoria, yli vuoden ikäisiä sonnipoikia. Nuorten sonnien käsittely on usein haastavampaa ja aidatkin olisivat koetuksella aivan eri tavalla kuin emojen laidunnuksessa. Häristä ei asetuksessa kuitenkaan puhuta mitään, joten tulkinta on, että niitä laidunnetaan kuten emoja.
”Bosgårdissa on kokeiltu nyt neljän vuoden ajan yhden sonniryhmän kastrointia ja kokemukset ovat erittäin hyviä”, Schildt kertoo.
”Härkien kasvu ei jää paljon jälkeen sonnien vastaavasta, mutta niiden lihanlaatu paranee merkittävästi. Liha on vaaleaa ja erittäin hyvin marmoroitunutta, vähän kuin hiehon lihaa.”
Bosgårdissa on vuosittain kastroitu viitisentoista sonnipoikaa. Eläinlääkäri on suorittanut kastroinnin, kun sonnit ovat 3–4 viikon ikäisiä.
”Eläimet toipuvat nopeasti toimenpiteestä. Härkiä voi pitää ongelmitta parinkin vuoden teurasikään, ja toimenpide lisää selvästi myös työturvallisuutta”, Mäntykoski toteaa.
Härkien laidunnus aiheuttaa kuitenkin jännitystä, koska se on selvästi emojen laidunnusta riskialttiimpaa. Aitojen on oltava aina hyvässä kunnossa, sähkön toimittava aidassa hyvin ja valvonnan oltava aktiivista. Ja vaikka kaikki toimisi moitteetta, riskit ovat emojen laidunnukseen verrattuna isot.
Bosgårdin tilan yhteydessä toimiva myymälä on saavuttanut suosiota, joka vain kasvoi korona-epidemian aikaan. Huippulaatuinen luomuliha kiinnostaa kuluttajia.
Alkionsiirrot kiinnostavat myös luomutiloja
Uuden eläinaineksen hankinta on välttämätöntä jokaisella kehittyvällä tilalla. Uusia sukuja tarvitaan ja samalla voidaan parantaa karjan perinnöllistä tasoa. Eläintautien kannalta keinosiemennys ja alkionsiirto ovat turvallisimpia tapoja hankkia uutta eläinainesta tilalle ja välttää sukusiitoksen haittoja.
”Keinosiemennystä on käytetty tilallamme jonkin verran joka vuosi, ja sen myötä on saatu uusia sukuja karjaan”, Mäntykoski kertoo.
Bosgårdin eläinten hankinnassa on huomioitava luomuun liittyvät säädökset. Luomutuottajia ihmetyttää, että keinosiemennys ja elävien eläinten tuonti ulkomailta sallitaan luomussa, mutta alkioiden siirtäminen on kiellettyä.
”Olemme myös tuoneet eläviä eläimiä Ruotsista, mutta nykyisen tautitilanteen valossa tämä on hieman riskialtista toimintaa. Alkionsiirto kiinnostaisi, mutta se ei ikävä kyllä ole sallittua, kun olemme luomussa”, Mäntykoski harmittelee.
Tavanomaisessa tuotannossa alkionsiirto ja ulkomailta maahantuodut alkiot ovat arkipäivää jo monelle kehittyvälle emolehmäkarjalle, sillä tautiriskit ovat minimaalisia.
Bosgårdin tilan isännän Aarne Schildtin mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita huippulaatuisesta luomulihasta.
Ennakkolupahaku sotkisi sonnikaupan
Luomutuotannossa sallitaan poikimattomien emojen ja siitossonnin hankinta luomuun kuulumattomilta tiloilta vielä tänä vuonna, kunhan eläinten määrä ei ylitä vuositasolla 10 prosenttia karjan koosta. Ensi vuoden alusta säädökset kuitenkin muuttuvat ja nämä muutokset huolestuttavat monia luomutiloja.
”Uuden eläinaineksen hankinta on välttämätöntä, eikä sitä pitäisi vaikeuttaa nykyisestä käytännöstä”, Mäntykoski sanoo.
Ensi vuoden alusta on tulossa säädöksiin muutos, jonka myötä jokainen eläinhankinta pitää hyväksyttää viranomaisilla etukäteen, mikäli hankittava eläin ei ole luomussa.
”Kun sonnikauppa käy keväällä kiivaana, voi odottelu lupa-asiassa johtaa siihen, että sonni ehditään myydä toiselle tilalle, joka ei ole luomussa.”
Tilanne tulee varmasti olemaan haastava ja herättämään kysymyksiä luomutiloilla. Vaikuttaa siltä, ettei lupaa voi hakea eläinten hankinnalle etukäteen vaan vasta sitten, kun hankittava eläin on löytynyt.
”Luomutuotannossa on paljon hyötyjä ja erittäin tärkeitä eettisiä ja ympäristöön liittyviä näkökulmia, mutta kehityksen hidaste se ei saisi olla.”
