Alkukesän kuivuus ja loppukesän sateet näyttivät monelle rehuntekijälle säiden ääripäät, mutta siitä huolimatta talteen saatiin laadullisesti ja määrällisestikin kohtuullisen hyvä säilörehusato.
Säilörehujen raaka-ainenäytteiden perusteella alkavalle sisäruokintakaudelle on korjattu varsin hyvät rehut. Ensimmäisen sadon sulavuus on keskimäärin, vaikkakin hieman rimaa hipoen, juuri tavoitteessa.
”Suurimmassa osassa maata ensimmäisen sadon sulavuus on hyvä, kuitua on riittävästi ja raakavalkuainen on yli 140 grammaa kilossa kuiva-ainetta”, kertoo kehityspäällikkö Laura Nyholm Valiolta.
”Alkukesän kuivuus ei keskiarvojen valossa näy rehujen ruokinnallisessa laadussa.”
Toisen sadon korjuu oli vielä elokuun puolivälin jälkeen kesken. Laboratorioon saapuneiden näytteiden perusteella sulavuus jää alle tavoitellun 680 grammaa kilossa kuiva-ainetta, mutta raakavalkuainen nousee ensimmäisen sadon lukuja korkeammaksi.
”Kakkossadossakin vaikuttaisi olevan kuitua sopivasti ja sokerikin tyypillisissä lukemissa. Joskus sokeripitoisuudet ovat sääolosuhteiltaan stressaavina kesinä olleet hyvinkin korkeita.”
Valiolle kantautuneiden viestien perusteella toinen sato on paikannut määrällisesti paikoin heikoksi jäänyttä ensimmäistä satoa ja pulaa säilörehusta ei tuntuisi juuri olevan.
”Näistä tuloksista ei nouse mitään erityisiä ongelmia sisäruokintakautta ajatellen, mutta toki vaihtelua on ja rehujen laatu on hyvin tilakohtaista.”
Säilönnällisestä laadusta ensimmäisiä tulosyhteenvetoja saadaan syys–lokakuussa. Valion laboratorioon analysoitavaksi tulevista rehunäytteistä noin puolet on paalirehua ja niistä liki puolessa on käytetty biologista säilöntäainetta. Siilorehuista 80 prosenttia säilötään hapolla.
Kokovilja- ja palkokasvi-viljasäilörehuja on analysoitavista rehuista muutaman prosentin verran, tosin pientä kasvua niiden määrässä on joka vuosi.
Toimivan ja taloudellisen ruokintasuunnitelman pohjaksi tarvitaan rehuanalyysi.
Vaihtelua lohkoittain
Määrällisesti ensimmäisen sadon vaihtelut olivat lohkokohtaisesti suuria. Kuivuus ja talvituhot verottivat satoa eikä huippusatoja kertynyt hyviltäkään lohkoilta.
”Ensimmäistä satoa korjattiin hyvissä olosuhteissa ja laadullisesti sato on hyvä, määräkin aika kohtuullinen”, luonnehtii huippuosaaja Minna Norrismaa ProAgria Itä-Suomesta.
Itäisimmässä Suomessa hanhet kalusivat paljaiksi todella laajoja aloja nurmia monilta tiloilta. Nurmen kasvu alkoi toki hanhien lähdettyä uudelleen, mutta korjuu viivästyi ja myös toisen sadon korjuu on myöhässä.
”Kuivuus verotti vielä osin myös toisen sadon kasvuunlähtöä. Sateet olivat hyvin paikallisia, jossakin satoi heti korjuun jälkeen, toisaalla odotettiin vettä parikin viikkoa. Se tuo vaihtelua kakkossatoon”, kertoo huippuosaaja Anne Anttila ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.
Määrällisesti toista satoa näyttää neuvojien mukaan kertyvän varsin hyvin, vaikka korjuu onkin venynyt monin paikoin keskimääräistä myöhäisemmäksi. Paikoin Itä-Suomessa vettä on tosin tullut jo liikaakin, mikä on voinut haitata korjuuta.
”Eivät kai nämä enää ole mitään poikkeuskesiä, että ensin on pitkään kuivaa ja sitten jo liiankin sateista. Pellon kunto kyllä korostuu tällaisina kesinä, veden pitää mennä alaspäin ja nousta ylöspäin, mururakenteen olla kunnossa ja kasvustojen tiheitä”, Norrismaa sanoo.
Valion tuotantosopimukset vaikuttavat tulevaan sisäruokintakauteen. Maitoon haetaan pitoisuuksia ja tuotannon tasaisuutta. Kuva Jorma Heikkilä
Analyysit rehuille
Viljojen suhteen tilanne on elokuun lopulla vielä arvoitus. Jälkiversonta on tehnyt kasvustoista kirjavia ja se vaikuttaa niin laatuun, määrään kuin hintoihinkin.
”Valkuaista tuodaan ulkomailta ja sen hinnan on ennustettu nousevan. Korona voi vaikuttaa sen hintaan ja saatavuuteen myös”, Anttila ja Norrismaa pohtivat.
Hernettä kylvettiin keväällä innokkaasti kotoisen valkuaisen saamiseksi, mutta korjuu voi olla haastavaa. Hernekin kun on paikoin kukkinut kahteen kertaan.
”Tuleviakin vuosia ajatellen kannattanee yhä enemmän pohtia, miten rehuihin saa enemmän valkuaista itse, jotta riippuvuus tuontivalkuaisesta pienenisi”, Norrismaa sanoo.
Tulevaan sisäruokintakauteen neuvojat uskovat eniten vaikuttavan Valion tuotantosopimusten. Tuottajat hakevat maitoon pitoisuuksia ja tuotantoon tasaisuutta. Aivan entisin pelimerkein ei tulevaisuuteen heidän mielestään kannata lähteä.
”Rehut kannattaa ehdottomasti analysoida, muuten toimivaa ja taloudellista ruokintasuunnitelmaa ei saa tehtyä. Eroja rehujen ruokinnallisessa laadussa on tänäkin kesänä”, Norrismaa painottaa.
Nyholm kehottaa teettämään rehuista myös kivennäisanalyysit, jottei sieltä tule yllätyksiä.
