Mustolan Kanalan kanat munivat 2 000 munaa vuorokaudessa. Markkinoinnin onnistuminen on tärkeää, muuten munat jäävät myymättä.
Kärsämäellä sijaitseva Mustolan Kanala sai vuonna 2019 uuden isännän sukupolvenvaihdoksen myötä, kun Juho Mustola otti ohjat käsiinsä. Sitä ennen Juhon vanhemmat Hannu ja Merja Mustola olivat tuottaneet kananmunia nelisenkymmentä vuotta.
27-vuotias Juho työskenteli aiemmin perheen Metsäenergia Mustolan hakeyrityksessä, mutta nyt työkuviot ovat siirtyneet kanalaan. Tilan rakennukset lämpiävät omalla hakkeella.
”Pidän tästä työstä sen vapauden takia; saa olla oma herransa ja aikatauluttaa itse hommansa. Saman alan yrittäjiä ei lähistöllä ole. Lähimmät kanalat sijaitsevat Haapajärvellä ja Nivalassa”, Juho kertoo.
Viime kesänä Juho remontoi yhdestä pihapiirin rakennuksesta toisen kanalan. Toisessa rakennuksessa asustelevat vanhemmat ja toisessa nuoremmat kanat. Lohmann LSL-Lite -rotuisia kanoja kanaloissa tepastelee 2 500. Molemmat kanalarakennukset ovat lattiakanaloita.
”Kuivikkeena käytän sahanpurua. Ruokintakourut kulkevat ritilöiden päällä, ja munat kulkevat hihnaa myöten pakkaamoon.”
Munien myynnin kannalta markkinoinnin onnistuminen on tärkeää. Juho haluaakin satsata henkilökohtaisiin kontakteihin elintarvikemyyjien kanssa. Hygienia ja siistit tuotantotilat ovat valttikortteja. Ne Mustolan Kanalassa on hoidettu hyvin.
”Munia tulee 2 000 vuorokaudessa, ja yksi kana munii keskimäärin 17–18 kiloa vuodessa. Muutaman kerran viikossa kuljetan kananmunat noin sadan kilometrin säteellä sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin. Pohjois-Pohjanmaan Reko-ryhmien kautta munia menee myös suoraan asiakkaille, ja aina joku käy täältä kotoakin ostamassa. Kyllä alueella kilpailuakin löytyy, mutta sen kanssa pärjätään.”
Suora yhteys elintarvikeliikkeisiin ja ostajiin takaa Juholle paremman tulotason kuin tukkuun myynti.
”Koska tukusta yhdestä kilosta saa noin euron, välikäden jäädessä pois hinta on kaksinkertainen. Toinen kannattavuuteen vaikuttava seikka on ruokinta. Ohra ja kaura tulevat omilta pelloilta, ja rehutiiviste on GM-vapaata. Rahtimylläri käy tekemässä rehuseoksen siiloon. Viljasta osa murskataan ja osa menee kokonaisena. Rehuun lisätään kivennäiset: kalkki, soija, rypsi, vehnä ja auringonkukkarouhe.”
Mustolan tilalla on noin sata hehtaaria peltoa, josta 30 on vuokramaata. Osa pelloista on heinällä ja käytetään lähialueella. Kalusto tilalla on omasta takaa eikä vierastyövoimaa tarvita. Hannu-isältä Juho saa neuvoja ja hän on myös apuna tarvittaessa.
Kanat tulevat tilalle Saariston Siipikarjalta 18 viikon ikäisenä.
”Ne ovat meillä yleensä 14 kuukautta, mutta osa on ollut puolitoista vuottakin muninnasta riippuen. Kahden kanalarakennuksen etu on siinä, että tuotantoa ei tarvitse keskeyttää kanojen lähdettyä tiloja puhdistettaessa. Pesut voidaan tehdä eri aikana kumpaankin tilaan. Poistetut kanat menevät teuraaksi ja lopulta rehuksi kettutarhoille.”
Haasteena Juho näkee pakkauskennojen saannin. Kennot joudutaan tilaamaan ulkomailta suomalaisen valmistajan lopetettua tuotannon. Toimitusaika saattaa venyä kahteen kuukauteenkin.
Kanat tuntevat rauhallisen kasvattajansa ja tulevat lähelle kun kuulevat äänen. Vieraampaa ne oudoksuvat, ja joskus ulkopuolisen näytteenottajan jälkeen jotkut kanat saattavat stressaantua niin, että kuolevat näytteenoton jälkeen.
”Stressin välttämiseksi ei käytetä liian kirkkaita valoja ja vältetään hälyääniä.”
Varsinaiseen kanalatyöskentelyyn Juho sanoo käyttävänsä päivittäin neljä tuntia. Sen lisäksi tulee markkinointi, munien toimitus ja muut hommat.
Mitä nuori isäntä sitten tekee vapaa-ajalla?
Hän laittaa sukset jalkaan ja lähtee hiihtämään tai hyppää moottorikelkan satulaan hurauttaen tuttuja tapaamaan. Pihapiiristä aukeaa kutsuva peltomaisema ja hiihtomaja on ihan lähellä. Ja tältä isännältä taittuu kavereiden kanssa jopa karaoke ”paikallisessa”.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Jaskaran tilalla työelämä sovitetaan perhe-elämään. Kun pirtissä touhuaa neljä alle 10-vuotiasta lasta, pitää kehitystahtia maatilan puolella hieman hidastaa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
