Lehmänkellon kalkatus oli ennen pätevä tapa paikallistaa eläimet. Vanhantalon charolaiskarjan kellokkailla Rautalammilla on nyt pannoissaan GPS-paikantimet, jotka kertovat laumojen sijainnin lisäksi laidunlohkojen syönti- ja lepoajat.
Vanhantalon tilalla charolaiskarjan paikannus toimii käytännössä seuraavasti: johtajaemojen pantojen GPS:t lähettävät signaalin noin kuusi kertaa vuorokaudessa tilan tukiaseman kautta pilvipalveluun. Lauman tuorein sijainti tai halutun aikavälin koko paikannussarja näkyy ilmakuvakartalla läppäriltä tai puhelimelta.
Tilan isäntä Anssi Hänninen on rakentanut järjestelmän itse, ja laidunnusseurantaohjelma on ollut Vanhantalon karjan käytössä nyt kaksi laidunkautta. Kesällä 2021 mukana oli myös juomavesivaunun pinnankorkeusmittaus. Viime kesän etälauma sai veden hyvien laidunnaapurien vesijohtoverkosta.
– Markkinoilla on monenlaisia GPS-paikantimia, mutta laitumella pariston täytyy kestää koko kesän. Ratkaisuksi löytyi LoRaWAN-radiotekniikka, joka on tarkoitettu erittäin vähän virtaa kuluttaville laitteille, kertoo Hänninen.
LoRaWAN sopii vain yksinkertaisten mittaustietojen siirtämiseen, koska sen tiedonsiirtonopeus ja -kyky ovat hyvin pieniä. Ääntä tai kuvaa sillä ei voi siirtää, mutta kuuluvuus esteettömässä maastossa on kymmeniä kilometrejä ja virrankulutus minimaalinen.
– Kokeiluvaiheessa meillä oli oma tukiasema, mutta jatkossa laidunseuranta siirtyy Digitan verkkoon. Sitä kautta LoRaWAN on käytössä koko Suomessa.
Orlandon lauma oli elokuun ensimmäisen päivän aamuna vuonna 2020 puoli kymmeneltä lohkolla Alasuo.
Ylilaidunnus huolestutti
Anssi Hänninen ja Leena Pakarinen ovat 90-luvun alusta vastanneet Leenan kotitilan viljelystä. Siirtyminen lypsylehmistä emoihin vuonna 2007 nosti laidunnuksen roolin keskeiseksi kesäruokinnassa.
Emokarjan kasvaessa 24 hehtaarin pihapellot alkoivat kuormittua. Koko ala tarvittiin laitumiksi, joten nurmien uudistaminen vaikeutui. Etälaiduntakaa, sanoivat kurssit, kaverit ja oma järkikin.
Suurin osa omista pelloista oli emolasta kilometrin päässä, välissä vilkasliikenteinen kantatie ja paljon asutusta. Eniten kynnystä nosti kuitenkin se, että kyseinen ala oli tilan helpoiten peltoviljeltävää maata, isolohkoista ja kivetöntä. Sinne etälaidun lopulta perustettiin.
Varmuus ylilaidunnuksen haitallisuudesta konkretisoitui lukuarvoiksi Atrian hallinnoimissa laidunhankkeissa. Liian lyhyeksi syötyyn nurmeen ei jää tarpeeksi yhteyttävää lehtipinta-alaa nopeaan jälkikasvuun. Se pidentää lohkon tarvitsemaa lepojaksoa ja vähentää laitumen kokonaissatoa.
Laidunhankkeen kesätehtävänä oli tehdä muistiinpanoja laiduntamisen onnistumiseen liittyvistä asioista. Ensimmäinen versio laidunnusseurantaohjelmasta syntyi siinä: Hänninen rakensi puhelimeensa Android-sovelluksen muistiinpanoille.
Tekninen lähestymiskulma selittyy sillä, että Hänninen on koulutukseltaan automaatioinsinööri. Hän on koodannut toiminimellä Automaatti-Anssi vuosikymmenet ohjelmia eri kielillä.
– Koekäyttö kuitenkin osoitti, etten edes itse viitsi naputtaa siihen tietoja, Hänninen nauraa.
Otava oli viime kesänä hiehosonnin laumassa etälaitumella GPS-paikannin kiimapannassaan.
Kellokkaat paikannustöihin
Seuraavaksi Hänninen mietti puhelimen paikannuksen automaattista käyttöä niin, että sovellus huomaisi emoja lohkolta toiselle siirtävän henkilön liikkeet. Entä koko paikannusvastuun siirtäminen emoille?
– GPS-paikannin on noin tupakka-askin kokoinen vesitiivis muovirasia lehmän kaulapannassa. Virtalähteeksi käyvät tavalliset sormiparistot. Toiseen paikantimeen vaihdettiin paristot viime keväänä, ja se lähettää tietoa yhä.
Yksi paikannin maksaa noin sata euroa. Käyttökustannus tulee paristoista sekä tietoliikenteen laitekohtaisesta yhteyshinnasta, jonka kuukausihinta on pienempi kuin 4G-puhelinliittymällä.
Paikantimet ovat laumojen johtajaemoilla, koska niillä luultavasti on eniten auktoriteettia määrätä lauman sijainti. Siitossonni lampsii yleensä viimeisenä, joten se ei ole välttämättä paras paikantaja. Paikantimia voi olla niin usealla eläimellä kuin tuottaja haluaa.
Jälkilaskennan aluksi laidunlohkot piirretään samalle ilmakuvalle paikannusten kanssa. Lohkon pinta-ala näkyy piirtämisen aikana.
Tieto tuo työrauhaa
Selkeä työnsäästö ensimmäisenä seurantakesänä tuli juomavaunun vedenkorkeusmittarista, joka mittasi vedenpinnan tasoa ultraäänellä miesluukun reunasta. Samaa anturia voi talvella käyttää polttoainesäiliön pinnankorkeusmittaukseen.
– On paljon varmempi olo tehdä rehua etäpellolla tietäen, että vesi riittää vaunussa. Muutaman kerran emot olivat sählänneet veden maahan.
Paikannuksesta on ollut eniten hyötyä laidunsuunnittelussa. Karkaamisesta tulee hyvin nopea tieto naapureilta tai ohi ajavilta autoilijoilta. Eri asia, jos etälaidun olisi kaukana asumattomalla seudulla, tai eläimiä pitäisi etsiä korvamerkkitarkastukseen isolta alueelta.
LoRaWAN-verkkoon saa muitakin päätelaitteita, kuten lämpömittarin, sääaseman ja jopa hiirenloukun laukeamisesta kertovan laitteen. Yhteystiheyttä pystyy määrittämään, samoin hälytysviestin lähettämistä. Esimerkiksi petoalueella kiihtyvyysanturi voisi hälyttää eläinten äkkiliikkeistä.
Laidunsovelluksen ilmakuvakartassa näkyy ryhmien siirtyminen lohkolta toiselle askeltamalla päiviä ja tunteja valittujen aloitus- ja lopetusaikojen välillä. Jälkilaskenta koko laidunkaudelta tehdään interaktiivisesti tietokoneen selaimella.
– Laidunryhmien paikannukset näkyvät ilmakuvakartalla, johon hiirellä piirretään laidunlohkot. Laskenta-algoritmi määrittelee, millä lohkolla kukin paikannus on tiettynä aikana ja tulostaa kaavion lohkojen laidunnus- ja lepoajoista kesän ajalta, kertoo Anssi Hänninen.
Hän on miettinyt mittareita emotilan laidunkauden onnistumiseen. Onnistumista voi arvioida laidunkauden pituudella, lisäruokintapaalien määrällä tai vasikoiden kasvulla. Laidunala vaikuttaa, samoin sää.
– Säähän ei voi vaikuttaa, mutta laidunalan käyttöön voi. Kun tietää laitumien syönti- ja lepoajat, voi asioita parantaa seuraavalla kaudella.
Vanhantalon tila
RAUTALAMPI● Yrittäjät: Leena Pakarinen, 57 ja Anssi Hänninen, 59. Lapset Juuso, 22 ja Tuuli, 18.
● Peltoa: 100 ha luomutuotannossa, siitä vuokrattua 30 ha. Metsää 225 ha.
● Eläimet: Luomuemolehmiä 55 kpl ja uudistushiehot. Vasikat yhteistyötilalle. Kaksi siitossonnia, noin kolmasosa lehmistä siemennetään. Lähes kaikki charolaisia.
● Liikevaihto: Noin 160 000 €, metsä noin 60 000 €.
