Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Puolitoista vuotta Boreal Kasvinjalostusta luotsanneella Kunnaksella on monipuolinen työhistoria elintarvikeketjun eri portailta. Hän on toiminut niin tuotekehityksessä, virkamiehenä, edunvalvojana, leipomon johtajana kuin maatalousyrittäjänäkin.
– Aiemmat tehtäväni ovat keskittyneet valtaosin elintarvikeketjun loppupäähän. Nyt olen ruuantuotannon lähtötelineillä, mikä on todella mielenkiintoista ja innostavaa. Olen kasvanut maatilalla ja toiminut myös maatalousyrittäjänä. Viljelyn arki kaikkine haasteineen on siis tuttua. Koko ketjun tunteminen on työssäni suuri vahvuus, ja nuotittaa kasvinjalostuksen tulevaisuuden suuntia.
Johtajana hän näkee itsensä ennen muuta palveluammatissa.
– Tehtäväni on mahdollistaa muiden onnistuminen ja toimia niin, että jokainen tiimin jäsen voi käyttää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteisiin ei kukaan yllä yksin.
Kaikessa toiminnassaan hän painottaa yhdessä tekemisen tärkeyttä.
– Kilpaurheilutaustani vuoksi olen ytimiäni myöten joukkuepelaaja, ja urheilumaailmasta ammennan aineksia myös johtajuuteeni, Kunnas kertoo.
Boreal Kasvinjalostuksen joukkue on 60-henkinen. Kesäaikaan työntekijöitä on noin 75.
Borelin lajikkeilla viljellään yli 60 prosenttia Suomen pelloista. Siivu on tukeva, mutta kilpailu kiristyy. Markkina-aseman vahvistamiseksi tulee kuunnella viljelijöitä, siemenliikkeitä sekä teollisuutta, jotta osataan kehittää lajikkeita heidän tarpeisiinsa.
– Oma suuntamme on pidettävä kaiken aikaa kirkkaana, kasvatettava markkinaosuuttamme sekä samalla huolehdittava taloudellisesta tasapainostamme. Myös kaupallisuutta tulee tuoda esille vahvemmin, Kunnas tähdentää.
Kasvinjalostuksen rooli on aiempaakin merkittävämpi, mutta myös vaativampi viljelyolosuhteiden muuttuessa. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja sääilmiöt tulevat aiempaakin paikallisemmiksi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
