Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Puolitoista vuotta Boreal Kasvinjalostusta luotsanneella Kunnaksella on monipuolinen työhistoria elintarvikeketjun eri portailta. Hän on toiminut niin tuotekehityksessä, virkamiehenä, edunvalvojana, leipomon johtajana kuin maatalousyrittäjänäkin.
– Aiemmat tehtäväni ovat keskittyneet valtaosin elintarvikeketjun loppupäähän. Nyt olen ruuantuotannon lähtötelineillä, mikä on todella mielenkiintoista ja innostavaa. Olen kasvanut maatilalla ja toiminut myös maatalousyrittäjänä. Viljelyn arki kaikkine haasteineen on siis tuttua. Koko ketjun tunteminen on työssäni suuri vahvuus, ja nuotittaa kasvinjalostuksen tulevaisuuden suuntia.
Johtajana hän näkee itsensä ennen muuta palveluammatissa.
– Tehtäväni on mahdollistaa muiden onnistuminen ja toimia niin, että jokainen tiimin jäsen voi käyttää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteisiin ei kukaan yllä yksin.
Kaikessa toiminnassaan hän painottaa yhdessä tekemisen tärkeyttä.
– Kilpaurheilutaustani vuoksi olen ytimiäni myöten joukkuepelaaja, ja urheilumaailmasta ammennan aineksia myös johtajuuteeni, Kunnas kertoo.
Boreal Kasvinjalostuksen joukkue on 60-henkinen. Kesäaikaan työntekijöitä on noin 75.
Borelin lajikkeilla viljellään yli 60 prosenttia Suomen pelloista. Siivu on tukeva, mutta kilpailu kiristyy. Markkina-aseman vahvistamiseksi tulee kuunnella viljelijöitä, siemenliikkeitä sekä teollisuutta, jotta osataan kehittää lajikkeita heidän tarpeisiinsa.
– Oma suuntamme on pidettävä kaiken aikaa kirkkaana, kasvatettava markkinaosuuttamme sekä samalla huolehdittava taloudellisesta tasapainostamme. Myös kaupallisuutta tulee tuoda esille vahvemmin, Kunnas tähdentää.
Kasvinjalostuksen rooli on aiempaakin merkittävämpi, mutta myös vaativampi viljelyolosuhteiden muuttuessa. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja sääilmiöt tulevat aiempaakin paikallisemmiksi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
