Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Säilörehu on maitotilan tärkein tuotantopanostus, ja sen osuus maidon tuotantokustannuksista on merkittävä. Ilman riittävää ja laadukasta karkearehua ei nautatilalla voida saavuttaa hyvää taloudellista tulosta.
Säilörehun tuottama tulo realisoituu vasta maidontuotannon kautta, joten säilörehun tuotannon kannattavuudesta on haasteellista laatia katelaskelmaa. Viljelyssä kannattaakin panostaa erityisen huolelliseen kustannuslaskentaan. Vain siten voidaan tunnistaa, missä kohdin tuotantoa syntyy säästöjä tai missä piilevät tuotannon taloudelliset haasteet.
Lue lisää tuotantokustannuksen laskemisesta artikkelista Pätevä kustannuslaskelma kuvaa todellista elämää. Sen esimerkissä lasketaan tuotantokustannus viljahehtaarille.
Säilörehun tuotantokustannukset jakautuvat kolmeen pääryhmään: muuttuviin kustannuksiin, yleiskustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin.
Muuttuvat kustannukset sisältävät yleiset peltoviljelyn menoerät kuten lannoitteet, siemenet, kalkituksen ja kasvinsuojelun. Maatilan yleiskustannuksia ovat esimerkiksi vakuutukset, eläkemaksut ja kirjanpitokulut. Kiinteitä laskennallisia kustannuksia ovat koneiden, rakennusten ja peltomaan kustannukset sekä viljelijän oman työn arvo.
Muuttuvien kustannusten oletusarvot saa helposti edellisvuoden verokirjanpidosta, ja arvoja suhteutetaan laskettavan vuoden oletuksiin. Yleensä muuttuvat kustannukset vaihtelevat 320–500 euron välillä hehtaarilta, ja ovat keskimäärin kuusi senttiä rehun kuiva-ainekiloa kohden.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
Essi Tarsian titteli on Suomessa harvinainen, sillä hän on maamme kenties ainoa luomumaitotilaneuvoja. Kymmenvuotinen ura suomalaisen luomumaitosektorin kehittäjänä on tehnyt hänestä alan keskeisen verkostojen rakentajan ja huippuosaajan.
