Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Säilörehu on maitotilan tärkein tuotantopanostus, ja sen osuus maidon tuotantokustannuksista on merkittävä. Ilman riittävää ja laadukasta karkearehua ei nautatilalla voida saavuttaa hyvää taloudellista tulosta.
Säilörehun tuottama tulo realisoituu vasta maidontuotannon kautta, joten säilörehun tuotannon kannattavuudesta on haasteellista laatia katelaskelmaa. Viljelyssä kannattaakin panostaa erityisen huolelliseen kustannuslaskentaan. Vain siten voidaan tunnistaa, missä kohdin tuotantoa syntyy säästöjä tai missä piilevät tuotannon taloudelliset haasteet.
Lue lisää tuotantokustannuksen laskemisesta artikkelista Pätevä kustannuslaskelma kuvaa todellista elämää. Sen esimerkissä lasketaan tuotantokustannus viljahehtaarille.
Säilörehun tuotantokustannukset jakautuvat kolmeen pääryhmään: muuttuviin kustannuksiin, yleiskustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin.
Muuttuvat kustannukset sisältävät yleiset peltoviljelyn menoerät kuten lannoitteet, siemenet, kalkituksen ja kasvinsuojelun. Maatilan yleiskustannuksia ovat esimerkiksi vakuutukset, eläkemaksut ja kirjanpitokulut. Kiinteitä laskennallisia kustannuksia ovat koneiden, rakennusten ja peltomaan kustannukset sekä viljelijän oman työn arvo.
Muuttuvien kustannusten oletusarvot saa helposti edellisvuoden verokirjanpidosta, ja arvoja suhteutetaan laskettavan vuoden oletuksiin. Yleensä muuttuvat kustannukset vaihtelevat 320–500 euron välillä hehtaarilta, ja ovat keskimäärin kuusi senttiä rehun kuiva-ainekiloa kohden.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…
Nupoutus on vasikalle koettelemus, johon liittyy monenlaista elimistön kuormitusta ja voimakasta kipua. Siksi sekä vasikan terveydentilalla että kivunlievityksellä ja jälkihoidolla on suuri merkitys.
Hyvä kivunlievitys, oikeat työskentelytavat ja huolellinen jälkihoito auttavat vasikkaa toipumaan nupoutuksesta mahdollisimman hyvin.
Maitotilallisen arjessa jalostus on yksi mielenkiintoisimmista työn osa-alueista. Se on päättymätön tie, joka vie tutkijansa mukanaan myös jatkuvasti uusille sivupoluille ja tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia. Kun opiskeluaikana kysyttiin tulevaa työpaikkaa, vastasin aina, että jalostussuunnittelija. Luinhan jo lapsena uusimmat käyttölistat kannesta kanteen ja vertailin sonnien ominaisuuksia. Kotitilan lehmien suvut muistin tietysti ulkoa. Mäntylän Rakuuna oli nuoruuteni huippusonni,…
Karjanjalostuksessa on ehtinyt tapahtua valtavasti viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Nyt jalostuksessa huomioidaan useita tuotannon talouteen ja lehmien kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.
Peltoniemen tilalla Kiuruvedellä kehitetään eläinainesta ajatuksella kohti laadukasta, kevätpoikivaa, puhdasrotuista simmental-karjaa.
