Nämä jutut käsittelevät sekä emolehmätuotantoa että lihakarjan kasvatusta. Osiossa esitellään naudanlihantuotannon eri vaiheet ja tehokkaat tuotantokäytännöt. Artikkeleissa käsitellään nautojen kasvatusta, lihantuotannon tehokkuuden optimointia ja resurssien tehokasta käyttöä.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Juotolta vieroitus on vasikalle koettelemus. Siksi kaikki apu tulee tarpeeseen. Tässä on viisi tärkeää asiaa, jotka auttavat vasikan elimistöä sopeutumaan muutokseen.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Tarkka taloudenpito ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen käyvät kotieläintilalla käsi kädessä, ja miten muuten voisi ollakaan. Vaikka eläinten tuotospotentiaali kasvaa muun muassa jalostuksen etenemisen myötä, asettaa eläinten fysiologia silti tietyt rajat tuotoksen kasvulle. Tuotantoon voi lisätä panostuksia, mutta panos-tuotossuhteen ylenmääräinen kasvattaminen saattaa lopulta keikauttaa tuloksen miinuksen puolelle. Mistä sitten voisi tietää, mitkä ovat juuri ne tuotannontekijät,
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
