Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
Vanhan kylätien varressa on taloja vieri vieressä. Alla virtaa Kymijoki. Kouvolankylällä on asuttu ja viljelty iät ja ajat, ja se onkin entisen Valkealan pitäjän vanhin kylä, jossa tilat ja pellot eivät vaihda helposti omistajaa. Ylä-Markkulan talo ehti olla kymmenen vuotta kesäpaikkana, mutta nyt oven aukaisee Tuomo Turjansalo, 43, aito kaupunkilaispoika. Hän on syntynyt ja asunut koko ikänsä Kouvolassa.
Lapsena Turjansalo vietti paljon aikaa tuttujensa maatilalla. Kaverinsa kanssa he olivat usein aamulypsyllä ja mukana myös konehommissa. Sittemmin Turjansalo kouluttautui LVI-asentajaksi ja personal traineriksi, kunnes tie kulki myynti- ja markkinointitehtäviin maatalouskonekauppaan.
– Suurin osa työkavereista oli viljelijöitä, joten aloin himoita maatilaa kodikseni, Turjansalo kertoo.
Myynnissä ei ollut sopivaa paikkaa. Hän etsi vanhan maatilan pihapiiriä ja teki somekampanjan, jossa lupasi 1 000 euroa sille, joka antaa tilakauppoihin johtavan vihjeen. Turjansalo ravasi pitkin pitäjiä. Paikkoja oli satoja, tarjouksia tuli monenlaisia.
Yksi kaunis päivä puhelin piippasi. Turjansalo lähti paikkaan, jota oli käynyt aikaisemminkin katsomassa.
– Olin ajatellut, että olisi hienoa löytää tältä kylältä tila, mutta tiesin, että ne siirtyvät suvussa. Viereisellä tilalla on ollut sama suku 1500-luvulta lähtien.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
Essi Tarsian titteli on Suomessa harvinainen, sillä hän on maamme kenties ainoa luomumaitotilaneuvoja. Kymmenvuotinen ura suomalaisen luomumaitosektorin kehittäjänä on tehnyt hänestä alan keskeisen verkostojen rakentajan ja huippuosaajan.
