Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
Vanhan kylätien varressa on taloja vieri vieressä. Alla virtaa Kymijoki. Kouvolankylällä on asuttu ja viljelty iät ja ajat, ja se onkin entisen Valkealan pitäjän vanhin kylä, jossa tilat ja pellot eivät vaihda helposti omistajaa. Ylä-Markkulan talo ehti olla kymmenen vuotta kesäpaikkana, mutta nyt oven aukaisee Tuomo Turjansalo, 43, aito kaupunkilaispoika. Hän on syntynyt ja asunut koko ikänsä Kouvolassa.
Lapsena Turjansalo vietti paljon aikaa tuttujensa maatilalla. Kaverinsa kanssa he olivat usein aamulypsyllä ja mukana myös konehommissa. Sittemmin Turjansalo kouluttautui LVI-asentajaksi ja personal traineriksi, kunnes tie kulki myynti- ja markkinointitehtäviin maatalouskonekauppaan.
– Suurin osa työkavereista oli viljelijöitä, joten aloin himoita maatilaa kodikseni, Turjansalo kertoo.
Myynnissä ei ollut sopivaa paikkaa. Hän etsi vanhan maatilan pihapiiriä ja teki somekampanjan, jossa lupasi 1 000 euroa sille, joka antaa tilakauppoihin johtavan vihjeen. Turjansalo ravasi pitkin pitäjiä. Paikkoja oli satoja, tarjouksia tuli monenlaisia.
Yksi kaunis päivä puhelin piippasi. Turjansalo lähti paikkaan, jota oli käynyt aikaisemminkin katsomassa.
– Olin ajatellut, että olisi hienoa löytää tältä kylältä tila, mutta tiesin, että ne siirtyvät suvussa. Viereisellä tilalla on ollut sama suku 1500-luvulta lähtien.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Viime vuodet ovat tuoneet Kautian tilan isäntäväelle monta myönteistä käännettä. Yrittäjäpariskunta kehittää nousujohteisella uralla olevan jalostusyrityksen toimintaa ja uudistaa samalla määrätietoisesti oman maitotilansa karjaa.
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
