Tässä osiossa on kattavasti artikkeleita karjanhoidon ja kotieläintuotannon käytännöistä. Jutuissa käsitellään muun muassa eläinten hyvinvointia, terveydenhoitoa, ruokintaa sekä eri eläintuotannon osa-alueita ja tuotantosuuntia, kuten maidon- ja lihantuotantoa. Tavoitteena on tarjota käytännön ratkaisuja ja vinkkejä, joiden avulla tehostetaan maatilan eläintuotantoa ja ylläpidetään karjan hyvinvointia.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Tarkka taloudenpito ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen käyvät kotieläintilalla käsi kädessä, ja miten muuten voisi ollakaan. Vaikka eläinten tuotospotentiaali kasvaa muun muassa jalostuksen etenemisen myötä, asettaa eläinten fysiologia silti tietyt rajat tuotoksen kasvulle. Tuotantoon voi lisätä panostuksia, mutta panos-tuotossuhteen ylenmääräinen kasvattaminen saattaa lopulta keikauttaa tuloksen miinuksen puolelle. Mistä sitten voisi tietää, mitkä ovat juuri ne tuotannontekijät,…
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Laiduntyöntekijä Roosa Vepsäläinen vastasi kesällä 2024 lapinlahtelaisen Alapihan emolehmätilan laidunkierrosta. Laidunsiirtojen tarkkuus ja panostus laidunten hoitoon nostivat vieroitettujen vasikoiden keskipainon 20 kilolla edellisvuotisesta, vaikka kesä oli kuiva.
Harvennettu laidunkierto, jossa eläinpaine on hetkellisesti suuri, on mob-laidunnusta. Se saattaa olla tulevaisuudessa yksi keino hiilensidontaan. Viljelyteknisesti mob ylläpitää laitumen kasvukuntoa.
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen…
