Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta.
Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat todella noutamaan lihansa lähitilalta? Minun mielestäni kyllä, jos toimintaa tehdään pitkällä tähtäimellä, tulevaisuuteen suunnaten ja samoilla säännöillä muiden kanssa.
Valitettavasti oman jalan lisäksi sahataan välillä myös naapurin jalkaa. Yksi päättää myydä rysäyksellä valtavan erän jauhelihaa paikallisessa someryhmässä, jolloin tasaisesti samaan myyntikanavaan nautaa toimittaneelle jääkin kauhea kasa lihaa kylmiöön. Sen jälkeen vetäydytään hiljaisuuteen ja ehkä tehdään sama joskus uudestaan. Jauhettiinhan siinä koko eläin jauhelihaksi ja oltiin ylpeitä, kuinka saatiin näin ja näin monta euroa kilolta, kun vertailukohtana on ruhohinta. Matkasta unohdettiin vain kaikki muut kustannukset ja valitettavasti se lopullisesti merkittävin eli oma palkka.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Hirvilammen luomun yrittäjät Susanna Valtonen ja Otto Paakkala lähtivät kotieläintuottajiksi ilman raskaita investointeja. Tänä vuonna mukaan kuvioihin tuli myös lihan jalostus ja myynti, kun Valtonen alkoi pyörittää Katinalan Lihakauppaa Hattulassa.
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Uusi Etsi Luomua -verkkopalvelu yhdistää luomutuotteita käyttävät ammattikeittiöt ja niitä tuottavat yritykset helposti ja maksuttomasti.
Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
