Tässä osiossa on kattavasti artikkeleita karjanhoidon ja kotieläintuotannon käytännöistä. Jutuissa käsitellään muun muassa eläinten hyvinvointia, terveydenhoitoa, ruokintaa sekä eri eläintuotannon osa-alueita ja tuotantosuuntia, kuten maidon- ja lihantuotantoa. Tavoitteena on tarjota käytännön ratkaisuja ja vinkkejä, joiden avulla tehostetaan maatilan eläintuotantoa ja ylläpidetään karjan hyvinvointia.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Toimiva maatalouslomitus on monilla kotieläintiloilla työssä jaksamisen kulmakivi. Lomitushallintoa on tehostettu, mutta käytännön lomitustyö hoituu entiseen tapaan.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Energiaturpeen noston väheneminen on vaikuttanut suoraviivaisesti myös kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon. Pahimmillaan kuiviketurpeen tuotannon povattiin puolittuvan seuraavan viiden vuoden aikana.
Kiteeläisellä luomutilalla, pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa laiduntavat ruotsalaiset turkislampaat ja ranskalaiset emolehmät. Niitä paimentavat brittiläisen paimenkoirarodun edustajat.
Emolehmiä luonnonlaitumilla, lihan ja viljatuotteiden jalostusta ja myyntiä, viljan- ja nurmenviljelyä. Kastikkeiden valmistusta, ruokarekka ja uusimpana myös matkailu- ja majoitustoimintaa. Kujalan tilalla Hailuodossa ollaan monessa mukana, mutta tekemisessä on selvä tavoite.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Lajinmukainen ja laadukas ruokinta on eläinten tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta.
Katariina Isola ryhtyi vain 16-vuotiaana kanalan pitäjäksi. Pari vuotta myöhemmin hän perusti vanhempiensa kanssa Katan Kanala Oy:n ja hyppäsi suoraan toimitusjohtajan saappaisiin.
Iso-Kouvon tilalla sikojen määrä on lähes kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa uusi emakkosikala, jotta kaikki emakot saadaan samaan rakennukseen.
Oman tilan herneseosvilja on peruskivi ilmajokisen Noppa-Perälän luomumaitotilan väkirehuseoksessa. Myös rypsi tulee omilta pelloilta, ja apilat sitovat typpeä säilörehunurmien kasvuvoimaksi.
Keinosiemennys ja kiimapannat toimivat kiuruvetisellä Peltoniemen tilalla ensin "kolmantena sonnina" laajennuksen jälkeen. Nyt seksattu siemen tuo kasvua sonnipoikiin ja parempaa emoainesta hiehoihin.
