Kun Robert Harmoinen tutkii Valiolla ilmastotoimien päästövaikutuksia maitotiloilla, hän kokee olevansa yhä ikään kuin kotitilalla töissä. "Tilat omistavat Valion. Se mitä nykyään teen, vaikuttaa välillisesti myös kotitilaani."
Vielä seitsemän vuotta sitten Robert Harmoinen ajatteli, että hänestä tulee maanviljelijä ja kotitilan jatkaja veljiensä kanssa. Pohjois-Savossa Kiuruveden Rapakkojoella kasvanut Robert oli pienestä pitäen ollut mukana tilan töissä: kivienkeruussa, vasikanjuotossa, navetta- ja työkonehommissa.
Mielikuva nykyisestä työnantajasta Valiosta muodostui jo tuolloin.
– Olin lapsesta asti nähnyt valiolaiset maitoautot pihassa. Se oli tietynlaista propagandaa, sillä pieniä poikia kiinnostavat kiiltävät rekka-autot. Minulle tuli yrityksestä hyvä kuva.
Harmoinen lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan agroteknologiaa. Opiskelujen lomassa hän teki kotitilalla töitä vielä vuoteen 2018 asti, kunnes tulevaisuuden suunta muuttui.
Opiskeluajan harjoittelujaksojen kautta Harmoinen päätyi Valiolle tekemään pro gradu -työtä. Hän kiinnostui jo tuolloin ilmastoasioista ja oli ollut yhden kesän asentamassa sääasemia Yaran ja Valion yhteisessä Carbo-hankkeessa. Vuonna 2019 hän otti yhteyttä Valioon ja kysyi, olisiko siellä biokaasuaiheista graduaihetta.
Niin Harmoinen päätyi selvittämään lantapohjaisen biokaasun tuotannon vaikutusta raakamaidon hiilijalanjälkeen.
Gradu oli niin hyvä, että Valiolta aukeni Harmoiselle työpaikka jo samana vuonna. Se tiesi luopumista tulevaisuudesta maanviljelijän ammatissa. Päätös oli raskas.
– Kun on kahdeksanvuotiaana ensimmäisiä kertoja ajanut traktorilla, niin on siitä asti ajatellut, että ehkä joskus itsekin pyörittää tilaa. Tuosta ajatuksesta luopuminen oli tosi iso muutos.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Separoitu kuivajae on lehmälle mukava makuualusta ja se tukee lehmän hyvinvointia. Käyttäjältä se kuitenkin vaatii huolellisia rutiineja ja hyvin suunnitellun käyttöönoton.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
