Tämä osio tarjoaa käytännön neuvoja metsänomistajille metsänhoidon ja metsän arvon ylläpitämisen näkökulmasta. Artikkeleissa käsitellään metsänomistajan oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia sekä keinoja, joilla varmistetaan metsän arvon kasvu ja pitkän aikavälin kestävyys.
Hoivalaitosmaksut määräytyvät asiakkaan tulojen mukaan. Niitä voivat olla esimerkiksi peltojen vuokratulot tai metsän laskennallinen tuotto. Sukupolvenvaihdos kannattaa tästäkin syystä tehdä ajallaan.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Vuoden 2025 alussa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon oli ehtinyt rekisteröityä vuoden 2024 tammi–marraskuulta yhteensä 3 770 kauppaa.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta. Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Suomessa on ainakin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista joka viides on hukassa. Rajojen etsimisestä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia muun muassa puunkorjuuseen.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
