Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Kuolleita mäntyryhmiä on eniten kallioisilla kasvupaikoilla rannoilla ja saarissa, mutta myös talousmetsissä: reunametsissä, siemenpuumetsiköissä ja tavallisissa männiköissä. Rannikkometsien ohella puukuolemia on havaittu myös sisämaassa, tosin vähäisemmässä määrin. Nopeasti, yhdessä kesässä punertuvat ja pystyyn kuolevat männyt ovat syystä herättäneet monen tontin- ja metsänomistajan huolen.
– Mäntykuolemien taustalla vaikuttavat helteiset, kuivat ja kuumat olosuhteet, jotka ovat heikentäneet mäntyjen puolustautumista tuhoaiheuttajia vastaan, tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Tuhkalannoitus on hyvä keino kierrättää puutuhkan sisältämät ravinteet takaisin metsään. Metsänomistaja saa lämpölaitoksesta tuhkan ilmaiseksi, mutta omatoiminen tuhkanlevitys on melkoinen ponnistus.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
