Vuoden 2025 alussa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon oli ehtinyt rekisteröityä vuoden 2024 tammi–marraskuulta yhteensä 3 770 kauppaa.
Maanmittauslaitoksen tilastoon on rekisteröity pelkästään metsämaata sisältäviä, rakentamattomia, yli kahden hehtaarin kiinteistökauppoja. Kaupat päivittyvät tilastoihin vähintään kuukauden viiveellä, eli alkuvuodesta 2025 tilastoihin rekisteröityy vielä useita viime vuoden puolella tehtyjä kauppoja.
Tammi–marraskuulta 2024 tilastoon ehtineiden koko maan kaikkien metsäkauppojen hehtaarihinnan keskiarvo oli noin 4 500 euroa.
Oheisen Suomen kartan tiedot on haettu khr.maanmittauslaitos.fi-sivuston avoimesta tilastopalvelusta 2.1.2025: maakunnassa maksetut mediaanihinnat, kauppojen lukumäärät ja kauppojen keskimääräiset pinta-alat hehtaareina vuonna 2024.
Mediaani tarkoittaa pienimmästä suurimpaan järjestettyjen hehtaarihintojen keskimmäistä lukua eli tyypillisintä arvoa.
Metsämaakauppoja tehtiin maakunnista eniten Pohjois-Pohjanmaalla, lähes 600 kappaletta. Yli 300 metsämaan kauppaa ehti tilastoihin myös Etelä-Pohjanmaalta ja Lapista. Kauppatapahtumien määrässä peränpitäjinä olivat 19 kaupan Ahvenanmaa, 69 kaupan Kanta-Häme ja 70 kaupan Pirkanmaa.
Omistajaa vaihtaneen metsäpinta-alan koot olivat suurempia maan pohjoisosissa. Pinta-alojen keskiarvo oli Lapissa 44,6 hehtaaria. Myös Kainuussa ylitettiin 40 hehtaaria, ja Pohjois-Pohjanmaalla keskikoko oli lähes 29 hehtaaria.
Vuoden 2024 tammi–marraskuulta tilastoitujen metsämaakauppojen hintakärki oli Varsinais-Suomi, jossa metsähehtaarin mediaanihinta oli 6 584 euroa. Kuuden tonnin ylittäjiä olivat myös Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Kanta-Häme.
5 000–6 000 euron mediaanin kerhoon ylsivät Uusimaa, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.
Edullisimmat metsähehtaarit olivat Lapissa, mediaani noin 1 400 euroa. Metsähehtaarin hinta asettui joko 2 500 euroon tai hieman sen alle myös Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Maanmittauslaitoksen tilastopalvelusta löytyvät myös kuntakohtaiset luvut, jos kunnassa on tehty vähintään kolme metsäkiinteistökauppaa. Vuoden 2024 hintakärkeä pitää halussaan 2.1.2025 tietojen mukaan Pirkanmaalla sijaitseva Juupajoki. Siellä kolmen metsämaakaupan mediaanihinta oli jopa 13 061 euroa hehtaarilta.
Muiden kymmenen kalleimman kunnan joukossa mediaani ei yltänyt 10 000 euroon. Juupajoen jälkeen metsähehtaarin mediaanihinta oli seuraavaksi kallein Karkkilassa, Marttilassa ja Enonkoskella.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Hoivalaitosmaksut määräytyvät asiakkaan tulojen mukaan. Niitä voivat olla esimerkiksi peltojen vuokratulot tai metsän laskennallinen tuotto. Sukupolvenvaihdos kannattaa tästäkin syystä tehdä ajallaan.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
