Tämä osio tarjoaa käytännön neuvoja metsänomistajille metsänhoidon ja metsän arvon ylläpitämisen näkökulmasta. Artikkeleissa käsitellään metsänomistajan oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia sekä keinoja, joilla varmistetaan metsän arvon kasvu ja pitkän aikavälin kestävyys.
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen ei näe metsäteollisuuden huonossa tulosvuodessa dramatiikkaa. Metsäalalla on hänen mukaansa totuttu suhdanteiden ja puun hinnan vaihteluihin.
Metsäpuiden jalostuksella on saavutettu merkittäviä parannuksia puuston kasvuun ja laatuun. Jalostettua siemen- ja taimimateriaalia käyttämällä luodaan puskuria myös ilmastonmuutoksen varalta.
Vaikka metsätilojen hinnat ovat nousseet viime vuosina pohjoisessa, on metsään sijoittaminen edelleen kannattavaa, kertoo Nordic Silva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kouva Oulusta.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Sekametsän perustamisessa kannattaa hyödyntää luontaisesti syntyvää lehtipuustoa. Samalla säästyy rahaa ja työtunteja niin uudistamisessa kuin taimikonhoidossakin. Tutkimusta sekametsien kasvatuksesta on jo käynnistetty.
Oman metsän tukkien rahtisahaus muuttui kannattavaksi, kun kaupallisen kappaletavaran hinta ponkaisi pilviin.
Omasta metsästä tehty koivu tuottaa pilkkeenä tuplaten verrattuna koivu tukin myyntiin ja monin kertaisesti verrattuna koivukuidun pysty-kauppaan. Ja samalla metsä pysyy kasvukunnossa
Hiilentekijät Pasi Lähteenmäki ja Jarkko Lahtinen vaalivat ikiaikaisen hiilenpolton perinnettä. Jotta valkorunkoinen koivu muuttuu laadukkaaksi, pitkään hehkuvaksi hiileksi, tarvitaan roima annos kokemusta, salaista tietoa ja rautaista ammattitaitoa.
Metsät vaihtavat omistajaa monesta syystä, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan taloudelliset seikat ovat alkaneet korostua entisestään. Yksityiset henkilöt tekevät edelleen määrältään, pinta-alaltaan ja kauppasummaltaan suurimman osan metsäkaupoista. Tässäkin suunta on muuttumassa.
Joutoalueet eli maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja entiset turvetuotantoalueet halutaan valjastaa metsätalouskäyttöön ja lisätä näin hiilivarastoja ja -nieluja. Porkkanana toimii valtion maksama metsitystuki, jota voi hakea maaliskuusta lähtien.
FSC-sertifioidulle puulle on kovaa kysyntää. Tämä huomattiin myös Pienikankaan tilalla Kangasniemellä. Tilan metsät liitettiin FSC-sertifikaattiin kaksi vuotta sitten.
Metsäkanalintujen elinympäristöä voi kohentaa pienin metsänhoidollisin keinoin ja samalla edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsänomistajalle riistametsänhoito ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia eikä verota metsän tuottoa.
