
Maan multavuus on osa kasvukuntoa
Nurmeton Etelä-Suomi näkyy punaisena kartoilla, joilla kuvataan peltojen kasvukuntoa.
Tämän osion artikkelit tarjoavat arvokkaita käytännön ohjeita kasvinviljelyyn. Jutuissa on vinkkejä muokkaukseen, kylvöön, lannoitukseen, kasvinsuojeluun, maanparannukseen, kasteluun ja sadonkäsittelyyn, jotta viljelijä voi saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset kasvinviljelyssä, kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Nurmeton Etelä-Suomi näkyy punaisena kartoilla, joilla kuvataan peltojen kasvukuntoa.
Uudet koetulokset osoittavat, että nurmen typpilannoitus näkyy sadon määrässä selvästi paremmin kuin aikaisemmin. Nurmi siis käyttää typen sadonmuodostukseen.
Viime kesän viljasato on kaksijakoinen. Se, mitä päästiin ajoissa puimaan, tuotti monin paikoin keskimääräistä paremman sadon. Myöhään puidun sadon laatu on heikko. Paljon jää myös puimatta.
Kierrätyslannoitteita testaavassa Hykerrys-viljelykokeessa päästiin puimaan rukiit elokuun 17. päivänä. Sadot näyttävät lupaavilta ja eroja näyttää tulevan eri kierrätyslannoitteiden välille.
Lannoitteiden avaushinnat eivät yllättäneet. Yara piti hintansa voimassa vain pari viikkoa, kun se jo korjasi hintoja viisi euroa ylöspäin. Parin vuoden takaisissa hinnoissa ei silti vielä olla.
Viime kesän jälkeen viljelyvarmuus puhuttaa viljantuotannossa. Isoimmaksi ongelmaksi nousee kauran hometoksiinipitoisuus. Vehnien osalta valkuaispitoisuuksissa on toivomisen varaa.
Yksi ympäristökorvausjärjestelmän kulmakivistä vesiensuojelun kannalta on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kyseenalaistaa sen hyödyt: kasvipeitteisyys voi jopa lisätä vesistöjen fosforikuormaa.
Kesän kasvinsuojelussa tuholaiset puhuttivat varmasti eniten. Alkukevään lämpöpiikki suosi kotimaisia tuholaisia. Sen lisäksi saatiin tuulten mukana isot pilvet kirvoja ja kaalikoita.
Hyvä Sato -kilpailu käytiin viime kesänä aiempaa haastavammissa sääoloissa.
Eloperäisillä mailla ja karkeilla kivennäismailla peltojen fosforipitoisuus on pienentynyt nopeasti. Pohjois-Suomen nurmituotantoalueilla hyvät ja tyydyttävät fosforiluokat ovat muuttuneet välttäviksi ja huononlaisiksi. Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman tutkija Raija Suomela toteaa, että lannoitussuositusten […]
Tuomas Mattilalla on peltojen kuntoon yleisresepti, joka sopii lähes joka lohkolle.
Hyvä Sato -viljelykilpailun voiton vei tänä vuonna Luomuinstituutti. Aivan kannoille kiri Berner syysrapsillaan. Kolmannen sijan otti Nylands Svenska Lantbrukssällskap.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.