Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvinviljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruismestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keskisadolla. Tilan kokonaissatona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi millään muulla suomalaistilalla.
Lehtolan tilan pihapiiriä ympäröivät avarat, yhtenäiset peltolohkot. Harvalla viljelijällä lähes koko peltoala on tilakeskuksen kyljessä. Kauimmaiselle lohkollekaan matkaa ei kerry kolmea kilometriä.
Isohkojen lohkojen vuoksi työskentely pellolla sujuu. Maalajeja löytyy joka lähtöön, mutta suurin osa on runsasmultaisia savimaita ja kolmasosa hikevämpää hietamaata.
Tänä vuonna Polo viljeli KWS:n Jethro-hybridiruista vajaan 25 hehtaarin alalla. Oikukkaasta kasvukaudesta huolimatta sato oli määrällisesti ja laadullisesti hyvä. Ruista tuli 9 421 kiloa hehtaarilta, hehtolitrapaino vaihteli 79–80,5 välillä ja sakoluvut 190–220, isäntä toteaa kiitollisena.
– Hyvältähän tämä näyttää, mutta ehkei ihan kolmen parhaan satovuoden kärkeen päästäne, isäntä arvioi heinäkuun lopulla.
Talvesta ruis selvisi aika hyvin, mutta kevään kylmyydestä toipuminen kesti pitkään. Toukokuun alussa useana yönä oli maan pinnassa liki kymmenen astetta pakkasta, mikä kuritti jo hyvään kasvuun ehtineitä kasvustoja. Syksyllä tehdystä torjunnasta huolimatta lumihomeen vioituksia löytyi peltojen varjoisista nurkista sekä kinostumiskohdista.
Hybridiruis on aktiivisen viljelijän kasvi. Sen viljely edellyttää säntillisyyttä jokaisessa työvaiheessa sekä kasvustojen tarkkaa seurantaa.
– Kasvinsuojeluruisku on kovassa käytössä. Ruislohkolla ajokertoja voi tulla kuusikin, kun lehtilannoitteiden levitykset luetaan mukaan. Hankin jokin aika sitten ajettavan, työleveydeltään 36-metrisen ruiskun, mikä helpottaa ja nopeuttaa hommaa oleellisesti.
Polo suosii viljelyssään enimmäkseen kevytmuokkausta. Rukiin hän perustaa kuitenkin yleensä kynnettyyn maahan varsinkin, jos esikasvina on ollut vilja.
– Suorakylvöäkin olen kokeillut, mutta siitä minulla ei ole kovin hyviä kokemuksia. Osin se voi johtua siitä, että maalajit lohkojeni sisällä vaihtelevat suuresti.
Hybridirukiin viljelyssä kaikki lähtee hyvästä perustamisesta: huolellisesta muokkauksesta, maan tasaamisesta, tarkasta kylvöstä sekä tarvittaessa jyräyksestä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Ylitalon tilalla Evijärven Särkikylässä viljellään suomalaisen viljan alkuperäislajiketta elintarvikkeeksi ja rehuksi hevosille.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
