Näissä käytännönläheisissä artikkeleissa vieraillaan kotimaisilla ja ulkomaisilla maatiloilla. Viljelijät jakavat käytäntöjään maatilan arjesta ja päivittäisistä tehtävistään. Täältä löytyy vinkkejä ja vertaistietoa maatilan johtamisesta, tilan toimivista käytännöistä ja viljelyn eri työvaiheista, sekä maatalousyrittäjien kokemuksia tilalla tuotettavista viljelykasveista tai harjoitettavasta kotieläintaloudesta.
Kuminalla on itsepäinen luonne, mikä tekee siitä mielenkiintoisen viljelykasvin, tuumii mäntyharjulainen Mika Mattila. Hän aloitti kuminan viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa.
Nokan luomutilalle ensimmäiset lampaat tulivat reilu vuosikymmen sitten. Nyt tilalla on kolme lampolaa ja yksi uusi työn alla. Kesäaikaan texel-rotuisia lampaita laiduntaa Häntälän notkoissa ja peltolaitumilla yhteensä kuutisensataa.
Maatalousyrittäjä Juho Staufferin vahvin tuki arjessa on oma avovaimo Heidi Mattila. Tilan töihin osallistuvat myös Juhon vanhemmat. Kahden perheen yhteiselämä sujuu kivasti, kun molemmilla on omat kodit.
Puromäen puutarha myy asiakkailleen vain sellaista, jota itsekin voi kasvattaa. Kun lajikkeita on paljon, aina jokin onnistuu.
Raumalainen Jouni Marttila haluaa, että koko tuotantoketju säilyy luomuna. Sen vuoksi liharotuiset vasikat kasvavat Marttilan emolehmätilalla ternistä teuraaksi asti.
Yrittäjä jaksaa paineiden alla, kun seisoo omien arvojensa takana ja pystyy elämään niiden mukaisesti.
Mustolan Kanalan kanat munivat 2 000 munaa vuorokaudessa. Markkinoinnin onnistuminen on tärkeää, muuten munat jäävät myymättä.
Hiehonliha on maailmalla arvostettu herkku. Pihaviriä Oy on yksi Atrian sopimustiloista, joka tuottaa suklaahiehonlihaa vientiin. Jalasjärvellä kasvatettujen maitorotuisten hiehojen liha matkaa erikoisherkkuna pääosin Tanskaan.
Lampureiden loikka kehräämöyrittäjiksi kävi joutuisasti. Kaitamäen lammastilan pyörittäjät, Sanni ja Aki Kaitamäki, tekivät kaupat Ylistaron kehräämön liiketoiminnasta tammikuussa ja jo heinäkuussa 40-puolaiselta rukilta valmistui ensimmäinen lankaerä.
Nuorten maidontuottajien, Nina ja Tatu Seppälän arki mullistui vuosi sitten uuden pihaton valmistuttua. Lehmät tottuivat uuteen väljään kotiinsa ja lypsyrobottiin nopeasti, sitä vastoin yrittäjillä riittää edelleen uuden opettelua lähes joka päivälle.
Uudistavaan viljelyyn siirtynyt yrittäjä arvioi, että uusi viljelytapa on sekä taloudellisesti kannattavaa että hyväksi ympäristölle. Ja tulevaisuudessa uusi normi.
Maatalouden ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi turvemaiden päästöt pitäisi saada kuriin. Ratkaisuja on löydettävissä muun muassa vilja- ja karjatilojen välisestä yhteistyöstä sekä uusista viljelytavoista.
