Kategoriassa on laaja valikoima artikkeleita, jotka käsittelevät viljelyn perusasioita, erilaisia viljelymenetelmiä sekä peltojen peruskunnostusta ja maanparannusta. Artikkeleissa tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä, käytännön viljelykokemuksia ja tutkimustietoa maatilan ja peltoviljelyn tuottavuuden parantamiseksi sekä kestävien viljelykäytäntöjen omaksumiseksi.
Viime kesän viljasato on kaksijakoinen. Se, mitä päästiin ajoissa puimaan, tuotti monin paikoin keskimääräistä paremman sadon. Myöhään puidun sadon laatu on heikko. Paljon jää myös puimatta.
Kierrätyslannoitteita testaavassa Hykerrys-viljelykokeessa päästiin puimaan rukiit elokuun 17. päivänä. Sadot näyttävät lupaavilta ja eroja näyttää tulevan eri kierrätyslannoitteiden välille.
Lannoitteiden avaushinnat eivät yllättäneet. Yara piti hintansa voimassa vain pari viikkoa, kun se jo korjasi hintoja viisi euroa ylöspäin. Parin vuoden takaisissa hinnoissa ei silti vielä olla.
Seppo Pikin ruispellot lainehtivat Hausjärvellä. Viime syksynä kovasatoisen rukiin jälkeen kylvetty lohko ei ehkä tuota heti toista huippusatoa. Selvästi parempi on toinen lohko, jossa esikasvina on ollut öljyretikka ja herne. […]
Nummelan perheessä Isojoella häärätään perunoiden parissa läpi vuoden. Kesällä keskitytään viljelyyn ja talvikaudella perunoiden varastointipalveluun. Kaikkineen käsitellään miljoonia pottukiloja.
Professori Markku Yli-Halla tiivistää: maailmaa vaivaa typen puute. Siksi Suomessakin on menossa monta hanketta valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi.
Soile Prokkola vaihtoi tutkijan hommat luomuviljelyyn parikymmentä vuotta sitten. Hän pitää kotitilaansa Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla ja toista luomutilaa Heinävedellä Savossa, joten tekemistä riittää.
Viime kesän jälkeen viljelyvarmuus puhuttaa viljantuotannossa. Isoimmaksi ongelmaksi nousee kauran hometoksiinipitoisuus. Vehnien osalta valkuaispitoisuuksissa on toivomisen varaa.
Tasainen taimiväli ja ravinteet siemenen lähelle. Siinä keinot, joilla Hunsan tilalla parannetaan öljykasvien ja härkäpavun taimettumista ja vähennetään yksilöiden välistä kilpailua. Lopputuloksena viljelyvarmuus paranee, ja sen myötä sato.
Yhä useammat viljelijät ovat kiinnostuneet mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista. Pölytyksellä voidaan kasvattaa erityisesti mansikan, omenan, kuminan ja apilan satoa. Pölytyspalvelusta hyötyvät myös öljykasvit.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
