Ari Kontio on tasannut lanaamalla jo kolme peltolohkoa, ja lisää on tulossa. Pitkän tähtäimen investointi tasaa ojien kuormitusta, antaa kevääseen tasaisen lähdön ja nostaa satotasoa.
Maatalousyhtymä Ari ja Mika Kontion sukutilalla Urjalassa on 400 lihasikapaikkaa. Peltoa on viljelyssä 200 hehtaaria, josta 170 on puimuripinta-alaa, loppu on lähinnä luonnonhoitopeltoa.
Maalaji tilalla on pääosin savea, mukana on myös vanhaa järven pohjaa. Salaojituksesta osa on vanhaa tiiliputkea, osa on täydennysojitettu väliojilla. Uusin ojitusinvestointi on vuonna 2015 ostettu sarkaojapelto.
Yli 10 vuotta sitten Ari Kontio tarkasteli erään lohkon tasaisuutta rakennuslaserilla ja siirsi korkeasta päisteestä maata havaitsemiinsa notkoihin. Piiriojan kaivuusta tuli maata lisää, mutta pellolla oli edelleen painaumia. Niinpä hän kutsui tasauslanauksia tekevän urakoitsija Markku Parikan paikalle tutkimaan asiaa.
– Parikan ajama suunnitelma osoitti, että maat oli ajettu väärään paikkaan liian alas, missä ne muodostivat padon.
Muotoilulla suuria vaikutuksia
Parikan tekemä pellon muotoilu tapahtui syksyllä 2019. Esikasvina oli kumina, jonka puinnin jälkeen Kontio kynti ja äesti 12 hehtaarin peltolohkon.
Sateen takia työ jäi vähän kesken, mutta Kontio kylvi märästä syksystä huolimatta lohkolle huiskulla syysvehnää. Seuraavan kevään huhtikuussa seurasi raiheinän kylvö jyrä perässä.
– Pelto oli keväällä täysin kuiva, märkiä kohtia ei ilmennyt lainkaan. Kontrasti edelliseen oli todella iso. Lanaus uusittiin 2021, ja nyt pelto kasvaa syysohraa. Syksyllä pellolla ei näkynyt yhtään lätäkköä.
Pienikin muotoilu auttaa
Vuonna 2015 salaojitettu 11 hehtaarin järven pohjan multamaata oleva avo-ojapelto pääsi Parikan käsittelyyn vuonna 2020. Kontio oli ojituksen yhteydessä ajanut lohkon läpi omalla tielanalla, mutta sarkaojien paikat näkyivät yhä selvästi pellolla.
– Parikka kehotti suunnitelman perusteella ajamaan tienvarsiojien kaivuusta tullutta täyttömaata pellolle, mikä helpottaisi lanausta. Kylvin tasaiselle lohkolle ruista syksyllä 2020.
Kontion kolmas tasauslanauskohde oli vuorossa kesällä 2021. Kyseessä oli ensimmäisen tasauslohkon vieressä oleva pelto, jossa oli vaikea ajoittaa kylvöjä vanhojen sarkaojien tuoman epätasaisen kuivumisen vuoksi.
– Tällä lohkolla ei tarvinnut tehdä isoja tasauksia. On hyvä tiedostaa, että joskus pienikin muotoilu riittää. Ja pitää muistaa, että kaikki siirrettävä multa jää pellolle hyödyksi, Kontio sanoo.
Ammattilaisen työn isot hyödyt
Kontio arvostaa suuresti Parikan tekemää työtä. High tech -tasoa oleva laitteisto taipuu Parikan itse oppimassa käsittelyssä viljelijää palvelevaan parhaaseen lopputulokseen. Lohkon käsittelyaika voi vaihdella suuresti, mutta siitä koituva kustannus on Kontion mielestä ehdottomasti hintansa väärti. Ja plussaa on myös koneiden pieni rengaspaine.
– Tasauslanaus on aina pitkän ajan investointi. Pellon tasainen kuivuminen keväällä antaa selkeän lähdön toukotöille. Tasainen pelto kuormittaa ojitusta tasaisesti ja antaa paremman satotason.
Kontion mukaan tasauslanauksessa on kyse peltojen jatkuvasta parantamisesta niin vesitalouden kuin kasvuolosuhteiden kannalta ajateltuna. Hän aikoo jatkaa tasauslanausta pelloillaan viljelykiertoon sopivassa aikataulussa.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.