Siirry sisältöön

Maatalousyhtymä Ari ja Mika Kontion sukutilalla Urjalassa on 400 lihasikapaikkaa. Peltoa on viljelyssä 200 hehtaaria, josta 170 on puimuri­pinta-alaa, loppu on lähinnä luonnonhoitopeltoa.

Maalaji tilalla on pääosin savea, mukana on myös vanhaa järven pohjaa. Salaojituksesta osa on vanhaa tiiliputkea, osa on täydennysojitettu väliojilla. Uusin ojitusinvestointi on vuonna 2015 ostettu sarkaojapelto.

Yli 10 vuotta sitten Ari Kontio tarkasteli erään lohkon tasaisuutta rakennuslaserilla ja siirsi korkeasta päisteestä maata havaitsemiinsa notkoihin. Piiriojan kaivuusta tuli maata lisää, mutta pellolla oli edelleen painaumia. Niinpä hän kutsui tasauslanauksia tekevän urakoitsija Markku Parikan paikalle tutkimaan asiaa.

– Parikan ajama suunnitelma osoitti, että maat oli ajettu väärään paikkaan liian alas, missä ne muodostivat padon. 

Muotoilulla suuria vaikutuksia

Parikan tekemä pellon muotoilu tapahtui syksyllä 2019. Esikasvina oli kumina, jonka puinnin jälkeen Kontio kynti ja äesti 12 hehtaarin peltolohkon.

Sateen takia työ jäi vähän kesken, mutta Kontio kylvi märästä syksystä huolimatta lohkolle huiskulla syysvehnää. Seuraavan kevään huhtikuussa seurasi raiheinän kylvö jyrä perässä.

– Pelto oli keväällä täysin kuiva, märkiä kohtia ei ilmennyt lainkaan. Kontrasti edelliseen oli todella iso. Lanaus uusittiin 2021, ja nyt pelto kasvaa syysohraa. Syksyllä pellolla ei näkynyt yhtään lätäkköä. 

Pienikin muotoilu auttaa

Vuonna 2015 salaojitettu 11 hehtaarin järven pohjan multamaata oleva avo-ojapelto pääsi Parikan käsittelyyn vuonna 2020. Kontio oli ojituksen yhteydessä ajanut lohkon läpi omalla tielanalla, mutta sarkaojien paikat näkyivät yhä selvästi pellolla.

– Parikka kehotti suunnitelman perusteella ajamaan tienvarsiojien kaivuusta tullutta täyttö­maata pellolle, mikä helpottaisi lanausta. Kylvin tasaiselle lohkolle ruista syksyllä 2020.

Kontion kolmas tasauslanauskohde oli vuorossa kesällä 2021. Kyseessä oli ensimmäisen tasauslohkon vieressä oleva pelto, jossa oli vaikea ajoittaa kylvöjä vanhojen sarkaojien tuoman epätasaisen kuivumisen vuoksi.

– Tällä lohkolla ei tarvinnut tehdä isoja tasauksia. On hyvä tiedostaa, että joskus pienikin muotoilu riittää. Ja pitää muistaa, että kaikki siirrettävä multa jää pellolle hyödyksi, Kontio sanoo. 

Ammattilaisen työn isot hyödyt

Kontio arvostaa suuresti Parikan tekemää työtä. High tech -tasoa oleva laitteisto taipuu Parikan itse oppimassa käsittelyssä viljelijää palvelevaan parhaaseen lopputulokseen. Lohkon käsittelyaika voi vaihdella suuresti, mutta siitä koituva kustannus on Kontion mielestä ehdottomasti hintansa väärti. Ja plussaa on myös koneiden pieni rengaspaine.

– Tasauslanaus on aina pitkän ajan investointi. Pellon tasainen kuivuminen keväällä antaa sel­keän lähdön touko­töille. Tasainen pelto kuormittaa ojitusta tasaisesti ja antaa paremman satotason.

Kontion mukaan tasauslanauksessa on kyse peltojen jatkuvasta parantamisesta niin vesitalouden kuin kasvuolosuhteiden kannalta ajateltuna. Hän aikoo jatkaa tasauslanausta pelloillaan viljelykiertoon sopivassa aikataulussa.