Viljanviljelyä käsittelevät artikkelit tarjoavat kattavaa tietoa eri viljalajeista, kuten vehnästä, rukiista, ohrasta ja kaurasta. Jutuissa kerrotaan kokemuksia viljanviljelystä, käsitellään parhaat viljelykäytännöt ja menetelmät, joilla voi parantaa viljasadon laatua ja viljelyn tehokkuutta sekä sopeutua vaihteleviin sääolosuhteisiin.
Viime syksynä kylvettiin paljon vehnää ja öljykasveja. Lumipeite on suojannut kylmältä, mutta roudan puuttuminen voi johtaa lumihomeen yleiseen ilmaantumiseen. Selvitimme myös muun muassa, mikä on vati-ilmiö.
Suomen keväästä puuttuu runsaasti vettä. Kesäkuussa ahnaasti kasvavia viljoja ja nurmia sadetetaan kuitenkin hyvin harvoin. Miksi?
Suomi on pitkä maa. Vaikka rukiin viljely on keskittynyt maan eteläosiin, ruispeltoja löytyy Meri-Lapistakin. Kasvukauden lyhentyessä riskit kasvavat.
Antilat ovat niitä harvoja, jotka saivat ruista kylvettyä märkänä syksynä 2017. Kylvö jäi syyskuun puolelle. Myöhäisyydestä huolimatta satoa tuli kohtuullisesti.
Mallasohran viljely on haasteellista. Kasvi vaatii sopivanlaisen savi- ja hietamaan, jonka pH- ja ravinnearvot ovat kohdallaan. Lisäksi tarvitaan paneutumista ja ammattitaitoa. Uusien lajikkeiden hehtaarisadot ovat aiempaa suurempia; ne kiinnostavat viljelijöitä.
Toukokuun ennätykselliset helteet saivat pellot kuivumaan liiankin nopeasti. Kylvöille päästiin koko maassa samoihin aikoihin, mutta orastuminen on epätasaista ja sateita kaivattaisiin kipeästi.
Rehuviljan ja siemenviljan hintaeron supistuminen lisäisi sertifioidun siemen käyttöä, uskoo Salmelan tilan siemenpakkaaja Tuomas Mäkinen.
Kierrätyslannoitteita testaavassa Hykerrys-viljelykokeessa päästiin puimaan rukiit elokuun 17. päivänä. Sadot näyttävät lupaavilta ja eroja näyttää tulevan eri kierrätyslannoitteiden välille.
Seppo Pikin ruispellot lainehtivat Hausjärvellä. Viime syksynä kovasatoisen rukiin jälkeen kylvetty lohko ei ehkä tuota heti toista huippusatoa. Selvästi parempi on toinen lohko, jossa esikasvina on ollut öljyretikka ja herne. […]
Pro Ruis -yhdistyksen Ruis on taitolaji -hanke on mukana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa. Omavaraisuuteen tarvitaan nykyisillä sadoilla 30 000 hehtaarin viljelyala.
Suurin haaste siemenperunan tuotannossa on sää, tyrnäväläinen toisen polven siementuottaja Janne Matinlauri toteaa.
Rukiista on tänä vuonna korjattu hyviä satoja. Antti Sipilän tilalla Hollolassa sekä Reetta että hybridirukiit onnistuivat mukavasti. KWS aikoo tuoda uusia hybridirukiita markkinoille entistä tiuhempaan tahtiin.
