Ala-Elsilän isäntäpari Oili ja Samuli Junttila ovat laajentaneet Limingassa sijaitsevaa sukutilaa parissakymmenessä vuodessa siemenperunatilasta usean kasvin moniviljelytilaksi. Kasvun vaatima työmäärä ja paineet helpottuivat, kun tila yhtiöitettiin Valtari Oy:ksi vuonna 2019.
Valtatie neloselta ei tarvitse poiketa kuin muutama kilometri, kun ollaan jo Ala-Elsilän tilan isäntäparin Oili ja Samuli Junttilan kotona. Kaunis pihapiiri ja talo sekä puiden takaa siintävä tilakeskus ovat varsin uusia, mutta itse tila on Samulin vanha sukutila Ala-Elsilä.
– Ostimme tilan vuonna 2005 vanhemmiltani. Tila on Temmesjoen varren vanhimpia tiloja ja ollut suvulla lähes 300 vuotta. Nimesimme uuden asuinrakennuksen aikoinaan vanhan karttapaikan mukaan Valtariksi, josta saatiin myös nimi, kun tila yhtiöitettiin, Samuli kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Lue Maatilan Pellervon digiä 1. kk vain 1 € tai Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle omaehtoiset viljelykokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammattitaitoa. Vaikka välillä tulee takapakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
