Maatilan Pellervo

Siuntiolainen Heli Lepo on saattanut yhteen keinoemoja ja orpovarsoja jo 20 vuoden ajan. Onnistuneet yhdistämiset saavat hevosnaisen sydämen edelleen sykähtämään.

Pellolla on paljon havainnoitavaa koko kasvukauden ajan: tauteja, tuholaisia, hyvin ja huonosti kasvavia kohtia. Kärryillä kannattaa olla myös isosta kuvasta: mitä tapahtuu maailmalla, millainen sato on tulossa Euroopassa? Miten kehittyy viljan hinta?

Härkäpavun viljely on ottanut taka­pakkia vaihtelevien säiden ja satojen takia. Pavulle on kuitenkin kysyntää. Matti Kari on huomannut, että valkuaiskasvi kannattaa kylvää aikaisin ja tasaiselle lohkolle sekä tarkkailla tuholaisia ahkerasti. Palkkiona on hyvä sato ja parantunut maanrakenne.

Selvitimme, mitä kylvösiemennäytteille tapahtuu Ruokaviraston siemenlaboratoriossa ja mitä etua tutkimuksista on. Entä tiedätkö, mikä on tetrazolium?

Ensi-iltaansa lauantaina 25.4. viettävä Uusille poluille -dokumenttielokuva kertoo Maatilan Pellervon vuoden ensimmäisessä numerossa esiintyneen hevosyrittäjä Melina Holmbergin elämästä. Tarina alkaa, kun Melina tyttärineen pakkasi neljä hevosta ja kaksi koiraa kyytiin ja muutti Espanjan Aurinkorannikolle.

Metsätilan arvon määritystä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun metsäomaisuus siirtyy uudelle omistajalle. Asiaan kannattaa paneutua kunnolla, jotta arvo tulee oikein määritellyksi. Siten vältytään myös riidoilta.

Kiuruveteläiset Elovaarat ovat laajentaneet tuotantoaan ja panostaneet uuteen täsmäviljelyteknologiaan. Uudesta teknologiasta on apua kun viljelyssä on yli 500 hehtaaria nurmea.

Mitä koronatilanteen vaikutuksista ajattelevat helsinkiläinen kotitalousopettaja ja kouvolalainen lypsytilallinen?

Pellon kosteudenhallinta säätösalaojilla voi sadekesänä olla työlästä, jos peltoalaa on paljon. Oulun yliopisto kehittää yhdessä Tyrnävän alueen perunanviljelijöiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa järjestelmää, joka säätää vedenpinnan tasoa salaojakaivossa joko automaattisesti tai viljelijän etäohjaamana.