Metsänistutussesonki on alkamassa ja pian terhakat puuntaimet sujahtelevat pottiputkista maaperään. Merikannon tilalla aukolle istutetaan kuusivaltainen sekametsä.
Maija ja Juha Merikannon maatilalla Iitin Lyöttilässä on monen ikäistä ja monen sorttista metsää. Viime kesänä tehty 3–4 hehtaarin aukko solahtaa ympäröivien metsien kainaloon.
”Hakkuuta suunnitellessamme totesimme, että tämä oli tällä metsälohkolla ainoa vaihtoehto, sillä metsä oli ollut jo pitkään ja kauttaaltaan päätehakkuuiässä. Jätimme tavallista enemmän säästöpuuryhmiä ja ajatuksena on kasvattaa tähän metsä, jota voi hoitovaiheessa ohjailla monimuotoisuuden suuntaan”, Maija Merikanto kertoo.
Nyt aukko suorastaan huutaa luokseen uusia puuntaimia. Maa on raivattu ja laikutettu valmiiksi ja jäljellä on enää istutusurakka.
Merikannot saivat istuttamiseen asiantuntija-apua Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksosta jo puukaupan yhteydessä.
”Lähtökohta on aina se, että jo leimikkovaiheessa mietitään metsän uudistamista”, metsäasiantuntija Joni Hinkkuri sanoo.
Ensin maanmuokkaus
Istuttamisen kivijalat ovat maan muokkaustapa ja puulajien valinta. Muokkausvaiheessa on tärkeää huomioida alueen monimuotoisuus.
”Turhia kuoppia ei kaivella esimerkiksi vesistöjen tai muinaismuistopaikkojen läheisyyteen.”
Korjuujätteiden poistaminen helpottaa huomattavasti istuttamista. Merikantojen tilalla kuusentähteet kerättiin haketukseen, mutta männynoksat jätettiin sijoilleen maata ravitsemaan. Istutussuunnitelmat aloitettiin pohtimalla, tehdäänkö maapohjaan laikkumätästys, äestys vai jätetäänkö pohja kenties kokonaan muokkaamatta. Päätös oli laikkumätästys, jossa kone tekee maastoon kohoumia, joiden keskelle taimet istutetaan. Taimen ympärille jää parikymmentä senttiä kivennäismaata, joka estää tukkimiehentäituhoja ja vähentää pintakasvillisuuden kasvua.
”Konekuljettajat ovat nykyisin hyvin ammattitaitoisia, eivätkä tee maastoon turhia monttuja. Muokkauskone mittaa istutustiheydenkin automaattisesti GPS:ään perustuvalla menetelmällä”, Hinkkuri kertoo.
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Joni Hinkuri mallaa Juha Merikannolle taimien istutusväliä.
Taimille alkuvalmistelu
Uudistusalueelle taimia on varattu 1 800 kappaletta hehtaaria kohden. Pääosa on kaksivuotista kuusta, mutta koska tavoitteena on sekametsä, mukaan istutetaan myös kymmenisen prosenttia mäntyä. Kasvusta tulee tehokasta, koska puulajit hyödyttävät toisiaan. Mänty viihtyy valopuuna kuusikossa ja pitää maapohjan kuohkeana. Myös tuotosta odotetaan parempaa. Hinkkuri sanoo, että mäntykuusisekoitus antaa jopa 20–30 prosenttia paremman tuoton kuin yksilajinen kuusimetsä.
Puuntaimet tulevat taimitarhalta metsänhoitoyhdistyksen välivarastolle, jossa ne tarkastetaan ja kastellaan, ja mikäli kyseessä on pakkastaimia, niiden annetaan sulaa viikonpäivät ennen istutuspaikalle siirtoa.
”Taimissa on tärkeää vihreän määrä. Jos vihreää on vain kaksi kolmasosaa, taimi ei enää ole kelvollinen.”
Istuttamisessa hyvät alkuvalmistelut ovat tärkeitä, sillä itse taimien maahan paneminen pitää tehdä melko nopeasti.
”Paras istutusaika on toukokuu–kesäkuu, koska silloin meillä on hyvät edellytykset kosteuden suhteen. Jos paakku tai maa on kuiva, juuret eivät lähde kasvuun”, Hinkkuri opastaa.
Kun taimet ovat metsän reunassa, alkaa ripeä mutta huolellinen työ. Elävää materiaalia on käsiteltävä varoen, sillä jos kerkät putoavat, menetetään vuosikasvua. Taimipaakkujen kastelu on erittäin tärkeää.
”Vielä ennen istutusta taimet pitää kastella – joko kotona ennen lähtöä tai paikan päällä vaikkapa kuraojassa”
Nyrkkisääntönä pidetään, että ennen pottiputkeen asettamista taimen juuripaakusta tulee puristettaessa vettä. Taimi työnnetään mättääseen mahdollisimman syvälle. Juuripaakku ei saa näkyä maan pinnalla.
Kuusentaimi työnnetään laikkumättäääseen mahdollisimman syvään.
Taimikkoa vaanivat vaarat
Kun taimet on istutettu, Merikannot voivat huokaista. Koska maa on hyvin muokattu, heinäämistäkään ei tarvitse tehdä.
Tosin istutettua taimikkoa voivat uhata tukkimiehentäi, taimia verottavat hiiret, myyrät, hirvet sekä rouste. Tänä talvena haittana ovat olleet sateiset, pakkasettomat kelit, joiden takia taimia on pullahtanut maanpinnalle.
Kun kasvu on lähtenyt vauhtiin, seuraava etappi on raivaus.
”Ensimmäinen raivaus on noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta ja seuraava siitä 5–10 vuoden kuluttua. Ensiharvennus tehdään, kun rungot ovat kymmensenttisiä rinnan korkeudelta. Ensimmäiseen harvennushakkuuseen päästään 20–30 vuoden kuluttua”, Hinkkuri arvioi.
Tonnin hehtaari
Metsälain uudistamisvelvoitteen mukaan metsä on istutettava kolmen vuoden sisällä päätehakkuusta. Mäntymetsän voi uudistaa myös siemenillä tai jättämällä hakkuissa siemenpuita.
Koko maassa istutetaan vuosittain metsäpuiden taimia noin 150 miljoonaa kappaletta, joista noin 100 miljoonaa menee yksityisiin metsiin. Jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan 4–5 uutta taimea.
Hinkkurin näkökulmasta metsien uudistaminen sujuu tätä nykyä juohevasti. Omalla työkentällään hän on ilokseen todennut, että emännät ja isännät ovat erittäin valveutuneita ja istutukset hoidetaan hyvin ja ajallaan. Uudistus ja hoito ovat metsänomistajalle panostus tulevaisuuteen, mutta ne ovat myös välttämättömyys luonnolle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Nopea uudistaminen ja hyvä kasvu saavat metsän sitomaan enemmän hiiltä kuin vapauttamaan sitä.
Kymenlaaksossakin metsien omistus on vähitellen siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Myös kaupunkilaismetsänomistajia on yhä enemmän. Arjen muut kiireet tai asiaan perehtymättömyys eivät ole esteitä hyvälle metsänhoidolle, sillä asiantuntijoita ja käytännöntekijöitä on hyvin saatavilla.
”Koko ajan mennään enemmän siihen, että palvelut tilataan tilan ulkopuolelta.”
Hinkkuri arvioi, että maanmuokkaus, taimet ja istutuspalvelu maksavat hehtaarille noin tuhat euroa.
”Jos metsästä on saanut otettua kymppitonnin ulos, se tonni istutukseen ei ole iso summa”, hän kuvaa.
Sukupolvien jatkumossa
Merikantojen poika Alvar ja Hinkkurin lapset Tuomo ja Tyyne telmivät hakkuuaukolla ja ottavat ilon irti kannoista ja männynoksakasoista. Hinkkuri esittelee aikuisille pottiputken käyttöä kädestä pitäen. Istutuksen tulee tekemään metsänhoitoyhdistyksen tilaama työporukka ja Hinkkuri arvio urakan hoituvan parhaimmillaan päivässä.
Helppokulkuisessa maastossa rivakka metsuri istuttaa jopa 1 500–2 000 taimea päivässä, mutta aloittelevia metsänkasvattajia voi kiittää jo 500 taimen päivävauhdista.
Juha Merikanto varasi taimitilauksesta itselleen jemmaan tuhatkunta tainta, sillä perheestä on hauskaa päästä mukaan oman metsän istuttamiseen.
Merikannot muuttivat vastikään Iitin Lyöttilään Helsingistä. Sukupolvenvaihdos Maijan vanhemmilta tehtiin vuosi sitten. Tilaa kehitetään marjoihin ja matkailuun erikoistuvaksi luomutilaksi. Uudistukset ottavat aikansa, joten alkuun metsätalous on tärkeässä roolissa. Ympäristönsuojelu sekä metsänhoidon monimuotoisuutta lisäävät vaihtoehdot kiinnostavat nuoria metsänomistajia. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on muun muassa raivata koivikko ja lisätä sinne kuusta.
”Ajattelemme metsänhoitoa sukupolvien jatkumona ja haluamme tehdä sen yhtä hyvin kuin ennenkin, kussakin tilanteessa parhaita ratkaisuja etsien. Meille kasvavat metsät ovat tärkeitä myös hiilensitojina ja niillä on tietenkin myös iso virkistysarvo”, Maija Merikanto sanoo.
