Terveyspommin 43 000 maistatusmukia
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Suomalaisten marjatilojen valikoimaan on tulossa uusi marja. Tunnelissa kasvatettavan amerikankarpalon kauppakestävyys on omaa luokkaansa. Marja on koeviljelyssä Helsingin yliopiston lisäksi myös Kuoppamäen puutarhalla Nastolassa.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on tutkittu jo 10 vuotta amerikankarpalon Vaccinium macrocarpon viljelyä kasvutunnelissa. Viljelytekniikan kehitys on nyt vaiheessa, jossa viljelyä jalkautetaan puutarhatiloille ja skaalataan suurempaan mittakaavaan.
– Karpalosta halutaan saada kaupallinen uusi marja markkinoille, kertoo karpalotutkimusta alusta asti vetänyt yliopistonlehtori Pauliina Palonen.
Yliopiston karpalon tunneliviljelykoe on ainoa laatuaan koko maailmassa. Karpalon lämpösummavaatimus on niin korkea, että ilman tunnelia se ei ehdi kypsyä Suomessa.
Nimensä mukaisesti amerikankarpaloa viljellään pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Karpaloa viljellään pelloilla, joille pumpataan sadonkorjuuaikaan vesi, ja kevyet ja kelluvat karpalot korjataan veden pinnalta. Euroopassa karpaloa viljellään Latviassa.
Amerikankarpalon marja on iso- ja pikkukarpaloa selvästi suurempi. Marjalla on myös vahvempi kuori ja suutuntuma on mehukkaan rapsakka. Maultaan se on kirpeän hapan, mutta loistava makupari esimerkiksi kinuskin kanssa.
Sadonkorjuu ajoittuu syyskuun loppuun. Punaiset marjat kerätään käsin, mutta tunneliviljelmän pöydiltä kerääminen on joutuisaa.
Varastokestävyydeltään karpalo on aivan omaa luokkaansa. Se säilyy jääkaappilämpötilassa hyvänä käytännössä kevääseen asti.
Yliopiston kokeissa on kymmenen vuoden aikana ollut mukana seitsemän eri lajiketta Pohjois-Amerikasta. Näistä on vuosien aikana päädytty Pilgrim-lajikkeeseen.
– Se on meillä selvästi satoisin ja sitä lähdetään nyt viemään tiloille laajempaan viljelyyn, Palonen linjaa.
Tunneliviljelyssä karpaloa kasvatetaan astioissa pöydillä. Kasvi on monivuotinen myös tunnelissa ja kasvattaa joka vuosi voimakkaasti rönsyjä, joista sitä on mahdollista lisätä.
Samat taimet voivat tuottaa satoa kymmenenkin vuotta. Sadontuotto alkaa kunnolla kolmantena vuonna, ja marjoja saadaan 1,5–2 kiloa kasvia kohden.
Amerikankarpalo viihtyy happamassa kasvualustassa, ihanteellinen pH-arvo on 4,0–5,5. Tunnelikokeissa kasvualustana on käytetty pääasiassa metsätaimiturvetta.
Karpalolla on pieni ravinnetarve, mutta se kaipaa pääravinteista erityisesti typpeä ja kaliumia.
Lannoitukseen on yliopiston kokeissa käytetty hidasliukoista Osmocote-moniravinnelannoitetta, josta karpalo saa ravinteita koko kasvukauden. Kastelu tehdään tippukasteluna pelkällä vedellä.
Kriittisin vaihe karpalon tunneliviljelyssä on kevättalvi, kun juuripaakku on vielä jäässä ja versot alkavat jo haihduttaa. Lumi on ollut kokeissa paras talvehtimissuoja talveksi maahan lasketuille karpaloastioille.
Kevätahavasta karpalon pitäisi selvitä varjostuksen tai harsojen avulla. Harso ei kuitenkaan saisi vesisateen sattuessa jäätyä kiinni kasviin. Nyt aiotaankin kokeilla niin sanottua mytättyä harsoa, jolloin väliin jäisi riittävästi ilmaa.

Pohjois-Amerikan lajitovereistaan poiketen tunnelissa viljelty karpalo ei juuri kaipaa kasvinsuojelua. Tutkimustunnelissa on esiintynyt jonakin vuosina kirvoja, joita vastaan on käytetty biologisia torjuntaeliöitä.
Kasvitauteja on jopa vaikea löytää tunneliviljelyssä. Selitys löytyy tunnelin luomista olosuhteista. Tunneli pitää kasvustot kuivina, jolloin sieni-itiöt eivät pääse infektoimaan kukkia ja sitä kautta marjoja. Kasvitautien vähyys takaa marjan hyvän varastokestävyyden.
Karpalotutkimusta tehdään Helsingin yliopistossa tällä hetkellä vuoteen 2027 loppuun asti kestävässä EIP-hankkeessa yhdessä ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Mukana on myös kourallinen puutarhatiloja ja yksi taimitarha.
Nastolalaisen Kuoppamäen puutarhan Jonna Pärssinen ja Jenni Uusitupa viljelevät ensimmäisten joukossa karpaloa omassa kasvutunnelissaan.
Pärssisellä on hyvä syy kokeiluun. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa karpalon kasvualustoista ja lannoituksesta.
Karpalot ovat kasvaneet heillä tunnelissa nyt kaksi kesää. Tuotanto on vielä alussa, mutta vähän marjojakin on jo saatu poimittua ja myytyä, rasiamittakaavassa suoraan tilalta.
Taimet ovat toistaiseksi talvehtineet hyvin, kun on ollut lunta. Aluksi karpalopöydät olivat tunnelissa pitkittäin. Talvelle 2025–2026 pöytiä kuitenkin käännettiin 90 astetta, jolloin niiden varaan on helpompi levittää harsoa kasvien kevätsuojaksi. Näin tunneliin saatiin myös mahtumaan enemmän taimia.
Sadonkorjuuta aiotaan kokeilla myös virittämällä pöydän alle verkko, johon marjat riivitään. Roskat tippuvat verkon läpi ja marjat valuvat verkkoa pitkin pöydän päähän astiaan.
Lopulliset tuotantokustannukset ovat vielä hakusessa, koska kasvatuksen skaalaaminen suuremmaksi on alussa. Siten tuotetta on vielä vaikea hinnoitella.
Koska karpalo kypsyy vasta myöhään syksyllä, se ei ole ihannetuote tilamyyntiin muiden marjojen tapaan. Pärssinen ja Uusitupa pohtivat, että jatkossa myynti Reko-renkaiden kautta olisi hyvä vaihtoehto. Myös joulu voisi olla karpalolle hyvä sesonki.