Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
Kipu on ihmisille elintärkeä suojamekanismi, joka vaikuttaa elimistön toimintaan, ihmisen käyttäytymiseen, tunteisiin sekä moneen muuhun asiaan elämässä. Mutta vaikka kipu suojelee, siitä on myös paljon haittaa. Etenkin, jos kipu on voimakasta tai kestää pitkään.
Lyhytkestoisesta kivusta poiketen pitkään jatkunutta kipua on usein varsin hankalaa lievittää. Harvoin auttaa yksi tai kaksi konstia. Kipua lievittävien lääkkeiden lisäksi tarvitaan tehokas, juuri itselle sopiva yhdistelmä erilaisia muita tapoja lievittää kipua, helpottaa elämää ja parantaa elämänlaatua.
Usein pitkään jatkuva kipu on sekoitus kaikkia kivun eri syntymekanismeja. Monelle tuttu esimerkki on polven nivelrikkokipu, jossa kipu syntyy aluksi nivelen ja sitä ympäröivien kudosten muutoksista. Tämä kipu on kudosvauriokipua, joka yleensä vastaa hyvin perinteisiin nivelrikkokivun lievittämiseen käytettyihin keinoihin.
Sen lisäksi nivelrikkoon voi liittyä paljon vaikeammin hallittavaa hermovauriokipua nivelen lähellä olevien hermojen vaurioitumisen vuoksi. Kun nivelrikkokipu jatkuu pitkään, elimistön kipua aistivan ja kokevan järjestelmän toiminta muuttuu niin, että kipu lisääntyy ja voimistuu.
Tästä nosiplastisesta kivusta ja sen lievittämisestä tiedämme vielä varsin vähän. Usein se liittyy kudosvaurio- ja hermovauriokipuun, kuten nivelrikossa, mutta sitä voi esiintyä myös yksinään, esimerkiksi amputoidun ruumiinosan aavesärkynä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
