Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
Kipu on ihmisille elintärkeä suojamekanismi, joka vaikuttaa elimistön toimintaan, ihmisen käyttäytymiseen, tunteisiin sekä moneen muuhun asiaan elämässä. Mutta vaikka kipu suojelee, siitä on myös paljon haittaa. Etenkin, jos kipu on voimakasta tai kestää pitkään.
Lyhytkestoisesta kivusta poiketen pitkään jatkunutta kipua on usein varsin hankalaa lievittää. Harvoin auttaa yksi tai kaksi konstia. Kipua lievittävien lääkkeiden lisäksi tarvitaan tehokas, juuri itselle sopiva yhdistelmä erilaisia muita tapoja lievittää kipua, helpottaa elämää ja parantaa elämänlaatua.
Usein pitkään jatkuva kipu on sekoitus kaikkia kivun eri syntymekanismeja. Monelle tuttu esimerkki on polven nivelrikkokipu, jossa kipu syntyy aluksi nivelen ja sitä ympäröivien kudosten muutoksista. Tämä kipu on kudosvauriokipua, joka yleensä vastaa hyvin perinteisiin nivelrikkokivun lievittämiseen käytettyihin keinoihin.
Sen lisäksi nivelrikkoon voi liittyä paljon vaikeammin hallittavaa hermovauriokipua nivelen lähellä olevien hermojen vaurioitumisen vuoksi. Kun nivelrikkokipu jatkuu pitkään, elimistön kipua aistivan ja kokevan järjestelmän toiminta muuttuu niin, että kipu lisääntyy ja voimistuu.
Tästä nosiplastisesta kivusta ja sen lievittämisestä tiedämme vielä varsin vähän. Usein se liittyy kudosvaurio- ja hermovauriokipuun, kuten nivelrikossa, mutta sitä voi esiintyä myös yksinään, esimerkiksi amputoidun ruumiinosan aavesärkynä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Maatalous muuttuu nopeasti, ja kasvavat tilat tarvitsevat osaavia ja luotettavia, itseohjautuvia työntekijöitä. Tekijöiden pienilläkin päätöksillä on suuri merkitys tilan menestykselle, ja maatalousyrityksen sosiaalinen kestävyys on etu.
Rikkakananhirssi ei ole enää yksittäisten tilojen riesa, vaan nopeasti leviävä uhka suomalaiselle kasvinviljelylle. Yksi kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä ja levitä vaivihkaa lohkolta toiselle. Torjunta vaatii työtä, mutta tuottaa onnistuessaan tulosta.
Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.
Muuramelaiset Elina ja Kalle Tammivuori perustivat tilalleen ensin kesäkahvilan. Kaksi vuotta sitten he rakensivat navetan taakse näyttämön ja katetun 300-paikkaisen katsomon.
Kesäkuumalla voi tuntua inhottavalta vetää työhanskat käteen, mutta useimmiten se kannattaisi. Viljelijöille sattuu vuosittain 800–1 000 vakavaa käsivammaa, joista noin puolet olisi ehkäistävissä työtehtävään sopivilla suojakäsineillä.
Vaihian kaalitilalla tunnetaan vihannesviljelyn kiihkeä, vähäuninen kesärytmi. Uusia ideoita on paljon, mutta ensin pitäisi löytää lisää työvoimaa.
