Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
Viime kasvukaudella Veli-Pekka Ailan maatilalla Seinäjoella, Hanhikosken kylällä, oli kaukaisia vieraita. Tilalla työskenteli kanadalainen Cole. Maatilaharjoittelupaikkojen välitysfirman kautta lakeuksille tiensä löytäneen kanadalaisen seura oli Veli-Pekka Ailalle silmiä avaava kokemus.
– Kulttuurierot meikäläiseen ajattelutapaan verrattuna olivat valtavat. Tuli mieleen koomikko Ismo Leikolan tv-sarja, jossa hän kertoo yhteentörmäyksistään amerikkalaisen kulttuurin parissa.
Maataloustöissä hankausta tai erilaisia tekemisen tapoja ei niinkään ilmennyt, mutta työnteon lomassa jutustellessa tuli aimo annos yllätyksiä. Kuvitelmissamme arvomaailmaltaan lähellä eurooppalaisia kanadalaisissa on eroja. Oikeus kantaa asetta ja kovat, trumppilaiset arvot toistuivat vieraan puheissa.
Uusia arvoja Veli-Pekka Aila ei työharjoittelijaltaan omaksunut, mutta muutoin hän on aina valmis oppimaan uutta, hänen elämänasenteensa on avoin. Hänellä on agrologikoulutus, mutta hän sanoo opiskeluvuosinaan hankkimansa tiedon vanhentuneen jo moneen kertaan.
– Ei meille 25 vuotta sitten opetettu, miten tärkeää maaperän biologia on. Puhuttiin vain vesitaloudesta ja kemiasta. Olen nyt vuodesta 2018 itseopiskellut lisää maan biologiasta ja tuonut näitä oppeja omaan työhöni.
Herääminen maan kasvukunnon tärkeyteen ja uudistavaan viljelytapaan sai Veli-Pekka Ailan liittymään Baltic Sea Action Groupin Itämerta suojelevaan Carbon Action -projektiin. Viimeistään sen myötä hänelle kirkastui, että tärkeintä on se, mitä on maan pinnan alla. Siellä on oltava elämää, ja sen vuoksi tilalla siirryttiin ensin kevytmuokkaukseen ja lopulta siirrettiin kevytmuokkauskin vielä syksystä keväälle.
– Parin viime vuoden ajan lähes kaikki maat ovat talvisin sängellä tai kasvipeitteisinä.
Muutokset ovat tuottaneet tulosta. Maan multavuus ja madot ovat lisääntyneet pelloissa. Kun pieneliötoiminta on vilkasta, pelto on elinvoimainen, ja se tuo satovarmuutta säidenkin armoilla.
Toki myös vesitalous on mintissä. Yli 60 prosentilla pelloista on säätösalaojitus.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
Roiton tilalla Parikkalassa uusi Antti X476 -sarjan kuivuri toi ensisijaisesti lisää kuivauskapasiteettia, mutta myös paransi leipäviljan laatua. Ensimmäinen kuivauskausi osoitti, että samalla säästyi sekä työaikaa että energiaa.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Sopimusaloista on tullut yksi tapa hankkia peltoa viljelyyn normaalin maanvuokrauksen lisäksi. Siinä piilee kuitenkin veroriski.
Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
