Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Suomessa moni merkittävä päätös on syntynyt hiihtoladulla. Näin kävi myös pirkanmaalaisen Aspilan tilan sukupolvenvaihdoksen kohdalla.
Pasi Aspila ja hänen vanhin poikansa Aku keksivät hiihtolomareissullaan Ylläksellä, että Eino sekä kaksi muuta poikaa, Aku ja Lauri, voisivat jatkaa tilanpitoa kolmistaan.
Oli jatkajakysymystä toki pohdittu yhdessä aiemminkin.
– Einolla oli aina ollut vahva halu jatkaa. Työtä on kuitenkin paljon. Olisi oikeastaan osattava kolme täysin eri ammattia. Täytyisi olla maanviljelijä ja mekaanikko sekä talouden ja tietotekniikan asiantuntija, Aku Aspila taustoittaa.
Roolijako tapahtui luontevasti, kunkin omien mieltymysten pohjalta. Eino saa keskittyä peltohommiin, Lauri koneiden huoltoon ja korjaamiseen. Akun vastuulla ovat paperityöt sekä talous- ja IT-asiat. Toimenkuvista joustetaan tarpeen mukaan.
Poikien vanhemmat, Pasi ja Päivi Aspila, ovat yhä aktiivisesti mukana tilan töissä. Pasi hoitaa muun muassa tilatuotteiden jakelua kauppoihin. Päivi tekee kirjanpitoa ja auttaa laskutuksessa.
Kevätkylvöjen ja sadonkorjuun aikaan apuna on kaksi luotettua työntekijää.
Lopullisen sysäyksen kolmen isännän mallille antoi aloitustukeen tehty muutos: jokainen nuoren viljelijän kriteerit täyttävä maatalousyhtymän osakas oli oikeutettu henkilökohtaiseen aloitustukeen. Aiemmin tuki oli myönnetty vain yhtymälle. Ryhtyessään tilanpitoon yhdessä veljekset saivat aloitustuen kolmeen kertaan.
Sukupolvenvaihdos sinetöitiin tammikuussa 2025.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
