Maatilan Pellervo

01.04.2026

Metsänhoidolla voi vaikuttaa hirvituhoihin

Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsän­hoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.

Jaa

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

Hirvieläimet nostattavat tunteita, sillä vuosittain ne aiheuttavat metsissä merkittäviäkin taloudellisia vahinkoja. Pelkästään hirvieläin­korvauksia maksetaan valtion pussista vuosittain toista miljoonaa euroa. Rahat korvauksiin kerätään metsästäjiltä hirvien pyyntilupamaksuina.

Ymmärrä hirviä, vähennä vahinkoja ja hoida metsääsi kestävästi on Suomen metsä­keskuksen, Suomen Riista­keskuksen ja Helsingin yliopiston kolmivuotisen Sorkkia sekametsässä -yhteishankkeen kantava teema. Sen päätavoitteena on yhteensovittaa kestävän metsätalouden harjoittaminen ja sorkkaeläinkantojen hoito sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsien vahinkokestävyyttä.

– Hankkeen tutkimuksissa tarkastellaan elinympäristön ravintoresurssien – lehtipuusto, aluskasvusto, varpukasvillisuus ja taimikot – merkitystä ja mahdollisuuksia hirvieläinvahinkojen hallinnassa. Tutkimustyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa hirven ravintokäyttäytymisestä metsänhoitotoimenpiteiden kehittämisen tueksi, perustelee Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.

Muuta syötävää taimikoiden ohelle

Hirvivahinkoja selittää parhaiten hirvien määrä suhteessa tarjolla olevaan ravintoon. Uusissa toimenpiteissä painopiste tulee kohdistaa ravintoresurssin ja metsien sekapuustoisuuden lisäämistä tukevien käytäntöjen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Taimikkovahinkojen pääpaino kohdistuu talviravintoon ja erityisesti männyn ja rauduskoivun kasvatukseen.

– Hirvelle mieluisinta ruokaa ovat taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut, kuten haapa, pihlaja, pajut ja koivut. Näiden osuuden lisääminen laajoilla alueilla metsänhoidon eri vaiheissa on yksi resepti vahinkojen vähentämiseksi, Svensberg sanoo.

Hankkeen tavoitteena on lisätä maanomistajien ja metsäammattilaisten tietoa riistan huomioimisesta metsä­taloudessa, ja suositella uusia tutkittuun tietoon perustuvia metsänhoidon menetelmiä.

– Keskeinen viestimme on: mitä enemmän metsissä on ravintoa, sitä vähemmän on hirvivahinkoja. Lehtipuusto, pensaskerros, mäntytaimikoiden määrä ja varpujen, kuten mustikan runsaus, hajauttavat syöntipainetta ja lieventävät vahinkoja, Svensberg muistuttaa.

Monipuulajisuutta ja sekametsiä lisäämällä vähennetään hirvieläintuhoriskejä, mutta samalla varaudutaan myös hyönteis- ja sienituhoja sekä kuivuutta vastaan.

Puulaji kasvupaikan mukaan

Metsänuudistamisen peruskivi ja kestävyyden perusta on kasvupaikalle sopivan puulajin valinta.

– Hirvet eivät määritä uudistamispuu­lajia, vaan kasvupaikan ominaisuudet. Edelleen kuusta uudistetaan liian karuille ja kuiville kasvupaikoille vuosittain yli 3 000 hehtaarin verran, osin hirvituhojen pelossa. Hirvituhoilta voidaan tällöin välttyä, mutta sen sijaan syntyy kasvutappioita. On huomattava, että kuusten menestyminen kuivilla kasvupaikoilla varsinkin Etelä-Suomessa voi olla lähivuosikymme­ninä heikkoa, korostaa metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsä­keskuksesta.

Miten sitten metsää kannattaisi uudistaa ja taimikonhoitoa tehdä korkean hirvituhoriskin alueella?

– Kylvö ja luontainen uudistaminen toimivat männyn uudistamisessa kivennäismailla sekä kuivilla ja karuilla turvemailla. Maanmuokkaus kannattaa tehdä voimakkaana. Puolukkaturvekankailla on suositeltavaa uudistaa mänty istuttamalla ja käsitellä taimet Tricolla, kunnes taimet ovat kolmimetrisiä, Viitasaari ohjeistaa.

Kun kuusen uudistamisen tavoitteena on sekapuustoinen taimikko (yli 1 600 kpl/ha), muokkaus tehdään normaalisti. Osa muokkausjäljistä jätetään viljelemättä, jotta näihin syntyy siemensyntyistä lehtipuustoa. Kuusten istutustiheys on tällöin enintään 1 500 kpl hehtaarille. Havupuusekoitus sopii vain mustikkatyypin kasvupaikalle.

– Mikäli kuvio istutetaan koivulle, on suositeltavaa tehdä Trico-käsittely syksyllä ja keväällä, kunnes koivu on kolmimetrinen. Taimet kannattaa ruiskuttaa jo ennen istutusta, metsäasiantuntija muistuttaa.

Jos hirvieläinkanta on hyvin korkea, koivun kasvattaminen on todella haastavaa.

– Neuvon uudistamaan korkeilla hirvi­vaara-alueilla koivulle vain juurikäävän vaivaamat kohteet, Viitasaari painottaa.

Varhaishoito kevyemmin

Taimikonhoitoa ei kannata välttää korkean hirvieläinkannan alueellakaan.