Traktoreita, taakankantoa ja viljakauppa-apuri
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Kirjoittaja on Maatilan Pellervon toimituspäällikkö.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…
Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maatalouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa. Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se…
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan…
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.…
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista…
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys…
Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi. Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että…
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.