Kirjoittaja on Maatilan Pellervon toimituspäällikkö.
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi. Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Sähkönsiirtolinjan vieressä maitaan viljelevä yrittäjä valittaa, että aurinkovoimayhtiöiden soittoja tulee lähes riesaksi asti. Jossain vaiheessa hänelle tuli lähes viikoittain kyselyjä, joissa tarjottiin hyvää hintaa pellon vuokraamisesta yhtiölle aurinkopaneelikentän alustaksi. Yrittäjä ei suostunut, koska tarvitsee koko nykyisen peltopinta-alansa viljelyyn. Toinen yrittäjä manailee aivan oman tilan talouskeskuksen naapuriin noussutta isoa aurinkopaneelikenttää. Muutos lähimaisemassa ei miellytä silmää, vaikkei
Tarkka taloudenpito ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen käyvät kotieläintilalla käsi kädessä, ja miten muuten voisi ollakaan. Vaikka eläinten tuotospotentiaali kasvaa muun muassa jalostuksen etenemisen myötä, asettaa eläinten fysiologia silti tietyt rajat tuotoksen kasvulle. Tuotantoon voi lisätä panostuksia, mutta panos-tuotossuhteen ylenmääräinen kasvattaminen saattaa lopulta keikauttaa tuloksen miinuksen puolelle. Mistä sitten voisi tietää, mitkä ovat juuri ne tuotannontekijät,
Luonnonvarakeskuksen tuore synteesiraportti on koonnut tutkittua tietoa maatalouden yritystoiminnan muutoksesta. Ei liene enää kenellekään yllätys, että aktiivitilojen ja maatalousyrittäjien määrä vähenee ja tilat polarisoituvat – suuret kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet tarjoavat elannon ehkä vain yhdelle yrittäjälle. Raportti kertoo, että viidesosa maatiloista eli noin 9 000 tilaa tuotti 84 prosenttia maatalouden myyntituotoista vuosina 2022–2023. Samalle
Konsultti selitti yrityksen henkilöstölle, kuinka yhdessä luotaisiin yritykselle arvot, visio ja missio. Niiden pohjalta olisi hyvä lähteä kehittämään yritykselle uutta strategiaa kohti loistokkaana siintävää tulevaisuutta. Kun henkilöstö sitoutettaisiin yhteiseen kehitystyöhön, niin strategian jalkauttaminen sujuisi helposti. – Millaisia ajatuksia tämä organisaatiossa herättää? "Nuo on niitä herrojen huaveita", huikkasi vääräleuka savolainen kokoustilan nurkkapöydästä. – Ei ollut erityisen
Vuoden 2025 alussa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon oli ehtinyt rekisteröityä vuoden 2024 tammi–marraskuulta yhteensä 3 770 kauppaa.
