Nämä jutut ovat Tuomas Rytkyn käsialaa.
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Amerikankarpalon koeviljelyssä on saatu niin lupaavia tuloksia, että kotimainen marja haastanee tuontikarpaloita jo lähivuosina. Laadulla, ei hinnalla.
Helppokäyttöisen ja nopeasti koneesta toiseen siirrettävän ajo-opastimen hankkimiselle löytyy monta perustetta. Ilmaisen signaalin tarkkuus riittää usein. Tässä kolmen maatilayrittäjän kokemuksia ajo-opastimen käytöstä.
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Viljelijöitä kannustetaan hiiltä sitovaan viljelyyn, mutta keinoja hiilen- ja typensidonnan todentamiseksi on niukasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa ongelmaan etsittiin uusia ratkaisuja.
Suomalaiskeksintö mahdollistaa käytettyjen turvekasvualustojen kierrättämisen uudelleenkäytettäviksi. Prosessi on nopea ja täysin automatisoitu.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
Hampun ja camelinan sivujakeet ovat osoittautuneet laboratoriokokeissa lupaaviksi täydennysvalkuaisen lähteiksi. Kasvien viljely onnistuu normaaleilla viljatilan koneilla.
