Hukkakauraskanneri etsii haitallisia rikkakasveja nykyteknologian avulla. Ratkaisu olisi periaatteessa skaalattavissa nopeasti laajaankin käyttöön.
Kolme kesää historiaan päin nivalalaisen Jarmo Pylkön yhdellä peltolohkolla kasvoi melkein pelkästään rikkoja. Ankeassa tilanteessa oli kuitenkin hopeareunus: ohjelmoijana työskentelevä Pylkkö alkoi pohtia, miten lohkolta voisi paikantaa mahdolliset hukkakaurat nykyteknologian avulla.
Pylkön innovaatio oli kuvata peltoa droonilla ja luoda tekoälymalli, joka tunnistaa kuvista nimenomaan hukkakaurat ja ilmoittaa viljelijälle koordinaatit, joihin hukkakauratarkastus pitää kohdistaa. Ensimmäinen kokeilumalli syntyi suhteellisen nopeasti ja se vakuutti ProAgrian siinä määrin, että Pylkkö sai kehitystyöhön Tuottajalle kiitos -stipendin.
Tekoälymallin kouluttaminen on aikasyöppö. Ennen kuin malli ymmärtää, missä kuvassa on etsitty asia ja missä ei, sille pitää esitellä tuhansia kuvia, joihin hukkakaura merkataan käsityönä. Monimutkaisuutta lisäävät erilaiset kasvu- ja valaistusolosuhteet sekä kasvuston liikkuminen tuulessa.
– Hukkakaura on yksi vaikeimmista tunnistettavista kasveista. Se on hankala ihmisellekin ja niin myös koneelle. Nyt on kuitenkin olemassa esimalli, joka tunnistaa droonin ottamista kuvista hukkakauran, sivutoimisesti kasvinviljelytilaa yli kaksikymmentä vuotta isännöinyt Pylkkö kertoo.
Malli tarkentuu, kun sille opetetaan lisää kuvia.
Hukkakaurojen paikallistaminen droonilla ja tekoälyllä pellolla kulkemisen sijaan kuulostaa hyvältä. Milloin ratkaisu voisi olla jokaisen viljelijän käytettävissä?
– Kuukaudessa, jos käytettävissä olisi tarpeeksi resursseja, Pylkkö sanoo.
Yksityishenkilönä Pylköllä ei kuitenkaan ole sellaista resurssimäärää, että hän voisi lähteä levittämään hukkakauraskanneriksi ristittyä ratkaisua kaikkien halukkaiden käyttöön. Kehittäjä toivookin, että jokin iso toimija voisi ottaa asian onkeensa ja tarjota skanneripalvelua kaikkien viljelijöiden avuksi.
Toistaiseksi hukkakauraskanneri käsittelee yksittäisiä kuvia. Pylkön mielessä on kuitenkin jo kakkosversio, joka löytäisi huomiota vaativat kasvit droonin videosta. Tarkoitus on myös kokeilla tavallisen kameran korvaamista multispektrikameralla. Laboratoriossa on nimittäin havaittu, että hukkakauran heijastama spektri eroaa kauran heijastamasta.
Kolmantena tulevaisuuden kehityskohteena Pylkkö mainitsee sen, että samaa ratkaisua voisi suhteellisen helposti käyttää muiden ei-toivottujen kasvien paikantamiseen.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Vaskiveden pellonpiennarpäivässä tutustuttiin naudan lietelannan toimivuuteen rypsin syyslannoitteena. Kauppilan tilan havaintokokeessa määritettiin kevätlannoitustarve typpivaakalaskurilla.
Maatalouskauppa Hankkija ja lannoitevalmistaja Yara juhlistivat elokuun alussa Yaran Kotkaniemen koetilalla 20 vuotta kestänyttä tutkimusyhteistyötään. Yritysten yhteisen Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kasvinviljelyn tuottavuutta.
Hämeenkyröläisestä maidontuottajasta tuli kotipalveluyrittäjä pitkällisten pohdintojen jälkeen. Melan asiantuntija neuvoo maatalousyrittäjää suuntaamaan uudelle työuralle ajan kanssa ja pienin askelin.
Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut luonnontuotteiden keruusta ja sen tuomasta lisätulomahdollisuudesta. Metsien monikäyttö ansaintamielessä on kuitenkin vielä vähäistä.
Rauhalan luomutila Hämeenlinnan Hauholla on Suomen ensimmäisiä haskap- eli hunajamarjatiloja. Superterveellinen marja vapautui EU:ssa elintarvikekäyttöön vasta vuonna 2018, mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.
Runsaille tuotantopanoksille saatu huono vastine laittoi Hermanni Lallukan miettimään muita vaihtoehtoja. Marttilan tila Kuusankoskella siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2016. Ratkaisu oli oikea.
