Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Ultraviolettivalo tuhoaa mikrobeja ja sitä käytetäänkin laajasti desinfioimiseen. Paha kyllä, perinteinen ultraviolettivalo, jonka aallonpituus on noin 254 nanometriä, on haitallista ihmisille ja eläimille.
Muutamia vuosia sitten huomattiin, että lyhyempiaaltoinen UV-valo ei ole yhtä haitallista, mutta tuhoaa kuitenkin tehokkaasti mikrobeja. Nykyään markkinoilta löytyykin 222-nanometristä ultraviolettivaloa säteileviä lamppuja, joita markkinoidaan ihmisille turvallisina.
Ultraviolettivalon mikrobeja tuhoavaa vaikutusta erilaisilla pinnoilla voidaan tehostaa niin ikään toisella nykyajan teknologialla – valokatalyyttipinnoitteella. Nestemäisenä levitettävä pinnoite perustuu titaanioksidiin ja kuivuttuaan siinä syntyy UV-valon vaikutuksesta hapen radikaaleja, jotka ovat haitallisia mikrobeille.
Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus WANDERin ERISTEK-projektissa selvitetään, voisiko näiden kahden avulla pienentää eläintautiriskejä. Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa UV-valon ja valokatalyyttipinnoitteen toimivuutta tutkitaan munintakanala- ja nautatilalla.
Piloteissa lyhytaaltoisen ultraviolettivalon lamput ja valokatalyyttipinnoite on asennettu tilojen tautisulkutiloihin. Eläimet eivät siis altistu UV-valolle. Eivätkä ihmisetkään, sillä lamput ovat pilottitiloilla päällä vain öisin.
– Nämä ratkaisut eivät poista puhtauden ja hyvän hygienian tarvetta. Pikemminkin päin vastoin, sillä lika pinnalla haittaa ultraviolettivalon pääsyä valokatalyytille saakka, ERISTEK-hankkeen projektipäällikkö tutkija Meija Kivisaari korostaa.
Kanatilalla on käytössä kaksi tautisulkutilaa. Toiseen on asennettu tutkittavat teknologiat, toiseen ei. UV-valon ja valokatalyytin vaikuttavuutta tutkitaan siis vertaamalla mikrobipitoisuuksia tutkimus- ja verrokkitilassa. Nautatilalla vertailtavat pinnat on järjestetty yhteen tautisulkutilaan.
– Eläintautejahan meillä liikkuu onneksi harvoin. Siksi olemme valinneet tutkittavaksi tavallisia bakteereita, jotka käyttäytyvät samalla tavalla kuin vaikkapa salmonella. Kanatilalla vertailua on tehty jo vuoden päivät ja tulokset näyttävät varovaisen lupaavilta. Nautatilalle teknologiat asennettiin vasta hiljattain ja tuloksia joudutaan odottamaan ensi kesään, Kivisaari jatkaa.
Teknologian vaikuttavuuden tutkimuksen lisäksi hanke järjestää kaikille avoimia työpajoja tautisulkutilojen merkityksestä.
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Kotieläinten turvallisen käsittelyn perusta on eläimen käyttäytymisen ymmärtäminen ja ennakointi. Ennakoinnin perusta puolestaan on vaarojen ja riskien tunnistaminen.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
Minttu Liuko aloitti emolehmäasiantuntijan tehtävät hyvin haastavaan aikaan loppuvuonna 2024. Moni asia on kuitenkin muuttunut kesään 2026 tultaessa, ja tuntuu, että positiivinen vire leviää alalla.
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
