Luken kehittämä nestekate voi korvata muovin ja glyfosaatin käyttöä rikkakasvien vastaisessa taistelussa. Lupaavimmat koetulokset on saatu puuvartisten kasvien suojaamisessa.
Jos lapsuudesta tuttua laiva on lastattu -leikkiä pelaisi muovisen puutarhakatteen käyttökohteilla, sanailu jatkuisi pitkään. Niin monessa paikassa polyeteenikalvoa ja polypropeenista valmistettua katekangasta käytetään.
Muovin huonojen puolien listaaminen on niin ikään helppoa. Sama pätee muovikatteen sijaan käytettäviin torjunta-aineisiin kuten glyfosaattiin.
Luonnonvarakeskus on etsinyt yhteistyökumppaneidensa kanssa pitkään muoville ja glyfosaatille kestävää vaihtoehtoa. Kehitystyö on tuottanut ratkaisun, jonka eri versioille on myönnetty ja haettu useampia patentteja.
– Uusin versio perustuu happamaan aineeseen, veteen ja paperiteollisuuden niin sanottuun nollakuituun. Se on lyhyttä paperinvalmistukseen sopimatonta hukkakuitua, jonka viljelykäytössä ei ole havaittu haittavaikutuksia, Luken tutkija Pentti Ruuttunen kertoo.
Luken innovaatio on siis biohajoava kate, joka levitetään nestemäisenä. Kuivuttuaan se muodostaa rikkakasvien kasvua estävän katteen, ja happamuus lisää tehoa alle jääviin rikkakasveihin.
Kaikilta ominaisuuksiltaan kate ei kuitenkaan vastaa muovia: biohajoavana tuotteena kate maatuu ajan myötä ja tavallista kosteammissa olosuhteissa kate pehmenee. Eikä se välttämättä kestä talvea. Myöskään tallaamisesta nestekate ei tykkää.
– Jos kasvin lehdet makaavat katteen päällä, happamuus voi vahingoittaa niitä. Nestekatteen onkin havaittu toimivan parhaiten puuvartisille kasveille ja yksivuotisia rikkoja vastaan. Monivuotiset vahvajuuriset rikkakasvit jaksavat yleensä puskea siitä läpi juuren vararavinnon turvin, Ruuttunen sanoo.
Vanhalla nurmikolla katteen on havaittu Ruuttusen mukaan kestävän rikkakasvien kasvua jopa kaksitoista viikkoa. Sateisissa oloissa kesto lyheni kuuteen viikkoon.
– Vanha nurmikko monivuotisine heinineen ja voikukkineen on kuitenkin haastavin mahdollinen testialusta. Taimistokokeessa muokatulla maalla, siemenrikkakasveille levitettynä, kate on säilynyt ehjänä ja pitänyt rikkakasvit poissa koko kesän ja jopa yli talven, Ruuttunen jatkaa.
Tässä yhteydessä Ruuttunen ja Luken innovaatiopäällikkö Pauli Saarenketo huomauttavat, että hajonnut kate toimii maanparanteena.
Nestekatteen käyttökustannusten Saarenketo arvioi asettuvan parhaimmillaan muovikatteen tasolle. Luonnonvarakeskus etsii parhaillaan yhteistyökumppania teknologian viemiseksi markkinoille.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
