Luken kehittämä nestekate voi korvata muovin ja glyfosaatin käyttöä rikkakasvien vastaisessa taistelussa. Lupaavimmat koetulokset on saatu puuvartisten kasvien suojaamisessa.
Jos lapsuudesta tuttua laiva on lastattu -leikkiä pelaisi muovisen puutarhakatteen käyttökohteilla, sanailu jatkuisi pitkään. Niin monessa paikassa polyeteenikalvoa ja polypropeenista valmistettua katekangasta käytetään.
Muovin huonojen puolien listaaminen on niin ikään helppoa. Sama pätee muovikatteen sijaan käytettäviin torjunta-aineisiin kuten glyfosaattiin.
Luonnonvarakeskus on etsinyt yhteistyökumppaneidensa kanssa pitkään muoville ja glyfosaatille kestävää vaihtoehtoa. Kehitystyö on tuottanut ratkaisun, jonka eri versioille on myönnetty ja haettu useampia patentteja.
– Uusin versio perustuu happamaan aineeseen, veteen ja paperiteollisuuden niin sanottuun nollakuituun. Se on lyhyttä paperinvalmistukseen sopimatonta hukkakuitua, jonka viljelykäytössä ei ole havaittu haittavaikutuksia, Luken tutkija Pentti Ruuttunen kertoo.
Luken innovaatio on siis biohajoava kate, joka levitetään nestemäisenä. Kuivuttuaan se muodostaa rikkakasvien kasvua estävän katteen, ja happamuus lisää tehoa alle jääviin rikkakasveihin.
Kaikilta ominaisuuksiltaan kate ei kuitenkaan vastaa muovia: biohajoavana tuotteena kate maatuu ajan myötä ja tavallista kosteammissa olosuhteissa kate pehmenee. Eikä se välttämättä kestä talvea. Myöskään tallaamisesta nestekate ei tykkää.
– Jos kasvin lehdet makaavat katteen päällä, happamuus voi vahingoittaa niitä. Nestekatteen onkin havaittu toimivan parhaiten puuvartisille kasveille ja yksivuotisia rikkoja vastaan. Monivuotiset vahvajuuriset rikkakasvit jaksavat yleensä puskea siitä läpi juuren vararavinnon turvin, Ruuttunen sanoo.
Vanhalla nurmikolla katteen on havaittu Ruuttusen mukaan kestävän rikkakasvien kasvua jopa kaksitoista viikkoa. Sateisissa oloissa kesto lyheni kuuteen viikkoon.
– Vanha nurmikko monivuotisine heinineen ja voikukkineen on kuitenkin haastavin mahdollinen testialusta. Taimistokokeessa muokatulla maalla, siemenrikkakasveille levitettynä, kate on säilynyt ehjänä ja pitänyt rikkakasvit poissa koko kesän ja jopa yli talven, Ruuttunen jatkaa.
Tässä yhteydessä Ruuttunen ja Luken innovaatiopäällikkö Pauli Saarenketo huomauttavat, että hajonnut kate toimii maanparanteena.
Nestekatteen käyttökustannusten Saarenketo arvioi asettuvan parhaimmillaan muovikatteen tasolle. Luonnonvarakeskus etsii parhaillaan yhteistyökumppania teknologian viemiseksi markkinoille.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Suomen metsistä noin 12 prosenttia on FSC-sertifioitu. Lisä ei olisi pahitteeksi, sillä FSC-sertifioidulle puulle ja puutuotteille on kasvava kysyntä. Metsäyhtiöt kannustavatkin nyt kilvan metsänomistajia liittymään FSC-järjestelmään.
Maatalouden kokeilutuen tavoitteena ei ole taata varmoja onnistumisia, vaan pienentää yrittäjän taloudellista riskiä kokeilla uutta, kiteyttää hankeasiantuntija Hannu Laturi.
Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.…
